JHL

JHL:n Asara-Laaksonen: Aktiivimalli ei ole nostanut lainkaan sen edellyttämää aktiivisuutta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo, että työttömyysturvan aktiivimalli leikkaa työttömien turvaa toimeentuloon, mutta ei paranna työllisyyttä.

JHL:n työttömyyskassan tilastot paljastavat, että vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli ei ole lisännyt sen edellyttämää työttömien työnhakijoiden aktiivisuutta. Aktiivisuusehto on täyttynyt alkuvuonna 2018 vain 40 prosentilla JHL:n työttömistä jäsenistä.

Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön on 65 maksupäiväjakson aikana 18 tuntia palkkatyössä, ansaitsee yrittäjätuloa 241 euroa tai on 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos ehto ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia.

Luultavasti todetaan Suomen työsopimuslain, perustuslain ja EU-oikeuden vastaisiksi.

Ei lisää aktiivisuutta

– Edelliseen vuoteen verrattuna aktiivimalli ei ole nostanut lainkaan työssäkäyntiaktiivisuutta, Asara-Laaksonen sanoo. Hän on myös JHL:n työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.

JHL:n työttömistä jäsenistä aktiivisuusehto on täyttynyt alkuvuonna 2018 vain 40 prosentilla eli 6 480 työttömällä. Ehto ei ole täyttynyt 9 626 työttömällä.

ILMOITUS

Asara-Laaksonen pitää aktiivimallia epäreiluna työttömille, sillä etuja saatetaan leikata riippumatta siitä, kuinka paljon työtön on hakenut töitä. Hän huomauttaa myös siitä, että työttömyysturvassa oli jo aiemmin monimutkainen, rankaiseva karenssijärjestelmä, joka jättää työttömän kokonaan vaille toimeentuloa jopa 15–60 päiväksi pienenkin rikkeen vuoksi.

Luultavasti lainvastaista

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki huhtikuun kehysriihessä pieniä loivennuksia aktiivimalliin. JHL:ssa kuitenkin arvioidaan, että todellisia parannuksia ei ole näkyvissä. Liitto huomauttaa, että parannusten sijaan hallitus päätti viime viikolla kehysriihessään helpottaa työntekijöiden irtisanomista ja mahdollisuutta teettää alle 30-vuotiailla määräaikaisia pätkätöitä ilman mitään perustetta.

– Hallitus esitti kehysriihessä syrjiviä toimenpiteitä, jotka luultavasti todetaan Suomen työsopimuslain, perustuslain ja EU-oikeuden vastaisiksi, Asara-Laaksonen ennustaa.

– Nämä toimet eriarvoistavat työmarkkinoita, murentavat motivaatiota hakea töitä, mutta eivät paranna ihmisten työllistymistä, toimeentuloa tai elämänhallintaa.

Tarvitaan muutosturvaa

JHL:n kannan mukaan työttömiä pitäisi kannustaa työnhakuun lisäämällä muunto-, lisä- ja täydennyskoulutusta, jolloin työpaikasta toiseen on helpompi vaihtaa. Liitto pitää asiaa ajankohtaisena tilanteessa, jossa sote-uudistus voi mullistaa julkisen sektorin työmarkkinat. Se vaatii, että uudistukseen varaudutaan muutosturvaohjelmalla, joka sisältää koulutusta ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä.

Liitto muistuttaa siitä, että Suomessa on suuri työvoiman kohtaanto-ongelma eli avoimiin työpaikkoihin ei kaikilla aloilla löydy sopivia työntekijöitä ja samaan aikaan maassa on yhä paljon työttömiä työnhakijoita.

– Esimerkiksi toimistotyöntekijöitä, lähihoitajia, sosiaalialan ohjaajia ja laitossiivoojia oli tänä talvena työttöminä moninkertainen määrä verrattuna alojen avoimiin työpaikkoihin, Asara-Laaksonen sanoo.

– Hallitus yrittää ratkaista kohtaanto-ongelmaa heikentämällä työntekijän irtisanomissuojaa ja helpottamalla pätkätöitä. On turha kuvitella, että ihmiset esimerkiksi muuttavat toisella puolelle Suomea, jos tarjolla on vain muutaman kuukauden pätkätyö.

Vuorotteluvapaajärjestelmä elvytettävä

JHL tarjoaa keinoksi työllisyysasteen nostamiseen vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia. Muutama vuosi sitten vuorotteluvapaan korvauksen tasoa alennettiin, kestoa lyhennettiin ja vuorotteluvapaasijaisen palkkaamisen kriteerejä tiukennettiin.

Asara-Laaksonen toteaa, että leikkausten johdosta etenkään pienituloisilla ei enää ole mahdollista lähteä vuorotteluvapaalle. Vuonna 2014 JHL:n jäsenistä reilut 3 000 tarttui vuosittain vuorotteluvapaaseen, helmikuussa 2018 heitä oli enää vajaat 300.

– Työttömille vuorotteluvapaansijaisuudet ovat erinomainen tapa hankkia arvokasta työkokemusta, hän sanoo.

– Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys vuodelta 2014, juuri ennen kohtalokkaita vuorotteluvapaan ehtojen leikkauksia, osoitti että vuorotteluvapaasijaisuudet olivat yksi parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.

Kela julkisti jo runsas viikko sitten oman tilastonsa aktiivimallin vaikutuksista. Sen mukaan aktiivisuusehdon oli täyttänyt 50,7 prosenttia Kelan työttömyysturvan varassa elävistä työttömistä.