Lehtikuva/Markku Ulander

Kohteleeko tuleva asiakasmaksulaki tasavertaisesti eri maakunnissa asuvia ihmisiä?

Terveys- ja sosiaalipalvelujen maksut ovat sote-uudistuksessa hämärän peitossa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) lupasi viikonvaihteen haastattelussaan (HS 14.4.), että asiakasmaksulaki lähtee ministeriöstä lähiaikoina lausuntokierrokselle.

Saarikko raotti joilta osin asiakasmaksulain suuntaviivoja. Maakunnat voivat päättää ylärajaa alemmista asiakasmaksuista.

Uudellamaalla, jossa elinajan odote on suurempi, voidaan siis päättää alemmista maksuista kuin Kainuussa ja Pohjois-Savossa, jossa ihmiset kuolevat muita aikaisemmin viinaan, itsemurhiin, verenkiertoelinten sairauksiin tai syöpään.

Vaikka Kainuussa asuu keskimäärin pientuloisempia ihmisiä, voisivat sote-maksut olla korkeampia kuin vauraammissa maakunnissa.

Saarikon malli ei poikkea tältä osin nykyisestä: kunnat ovat päättäneet soten asiakasmaksuista. Potilaat ovat nyt eri asemassa riippuen siitä, missä he sattuvat asumaan. Vaikka Kainuussa asuu keskimäärin pientuloisempia ihmisiä, voisivat sote-maksut olla korkeampia kuin vauraammissa maakunnissa.

Esimerkiksi Helsinki ei peri nykyisin terveyskeskusmaksuja. Väestöstä kaikkiaan noin 12 prosenttia saa veloituksetta terveyskeskushoidon.

ILMOITUS

Maksut jo nyt sietämättömän korkeita

Sote-asiakasmaksut kaipaavat yhtenäistämistä. Sote-palveluista peritään eritasoisia maksuja useilla eri tavoilla kunnasta riippuen. Saarikko vakuuttaa, että asiakasmaksuilla kerättävä summa ei nouse.

Taannoin julkaistun tutkimuksen mukaan pienituloiset ja paljon sairastavat maksavat jo nyt oman sietokykynsä ylittäviä tai äärirajoilla olevia palvelumaksuja. Osalle maksut voivat olla myös hoidon este.

Arviolta 55 000 ihmistä maksaa jo nyt katastrofaalisen paljon asiakasmaksuja. Tuolloin asiakasmaksut ja omavastuut ylittivät 40 prosenttia henkilön käytettävissä olevista tuloista.

Etenkin yli 75-vuotiaat kuuluvat tähän joukkoon. Tuossa iässä tarve alkaa kasvaa iän myötä voimakkaasti. Tämän ikäiset maksavatkin sote-maksuja kolminkertaisesti verrattuna muuhun väestöön.

Kaavaileeko Saarikko hoitajien ja etäpalveluille asiakasmaksuja?

Saarikon mukaan uudessa asiakasmaksulaissa otetaan huomioon myös hoitajalta tai etäpalveluna saadut palvelut. Hän antaa ymmärtää, että nämäkin palvelut tulevat asiakasmaksujen piiriin palvelujen kysynnän kasvettua. Nykyisin potilaat maksavat pääsääntöisesti terveyskeskusten lääkärikäynneistä.

Hoitajalta ja etänä saatavien palvelujen tavoitteena on ollut purkaa paineita lääkärikäynteihin. Näiden palvelujen hinnoittelu olisi vastoin tätä periaatetta. Se merkitsisi väistämättä myös sitä, että palvelumaksut per potilas kohoaisivat.

Maksujen lisääminen matalan kynnyksen palveluihin sotii ennaltaehkäisyä vastaan. Matalan kynnyksen palvelujen asiakasmaksut karsisivat jälleen kerran pienituloisimpia palvelujen piiristä.

Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on terveyserojen kaventaminen. Matalan kynnyksen palvelujen siirtäminen maksujen piiriin ei tue tätä tavoitetta.

Pienituloiset ovat erityisen ahtaalla

OECD on todennut, että Suomessa jäävät haavoittuvassa tilanteessa olevat ja pienituloiset muita Pohjoismaita useammin vaille terveydenhuollon palveluja. Sote-maksujen korotuksen pelätään vaikeuttavan palvelujen saantia.

Soten asiakasmaksujen lisäksi potilaat ja sosiaalitoimen asiakkaat maksavat lääkkeiden omavastuita ja muita terveydenhuollon maksuja.

Pienituloiset ja monisairaat maksavat sote-maksuja tuloihinsa nähden huomattavasti muita enemmän. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaat maksoivat asiakasmaksuja muuta väestöä useammin ja naiset miehiä useammin.