Uusien osaajien määrä on niin suuri, ettei siihen usko sisäministeri Kai Mykkänenkään (kok.).
– Luku on tällä hetkellä noin seitsemäntuhatta ja on hienoa, jos se saadaan nostettua 15 000:een, Mykkänen jäähdyttelee ohjelman optimismia.
Osaavien ihmisten tarve on monilla aloilla suuri ja vielä suuremmaksi se kasvaa, kun Suomen väestöpyramidi alkaa entistä enemmän muistuttaa kärjellään keikkuvaa kolmiota. Syntyvyysluvut näyttävät lohduttomilta, lapsia ei saada tai ei haluta. Hallituksen perhepolitiikka ei ole ollut omiaan kasvattamaan lisääntymishaluja, eivätkä koulutetut naiset ja kouluttamattomat miehet ainakaan valtiovarainministerin mukaan kohtaa toisiaan.
Valtava määrä osaamista vanhenee ja valuu hukkaan.
Kartoituksia, ohjelmia,
hankkeita
Samaan aikaan toisaalla suuri joukko nuoria ihmisiä odottaa lupaa jäädä Suomeen, mennä töihin tai opiskella. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin on etenkin vuoden 2015 jälkeen ollut nuivaa ja resurssin sijaan heidät on nähty rasitteena. Valtava määrä osaamista vanhenee ja valuu hukkaan, kun ihmiset tappavat aikaa elämän odotushuoneiksi muodostuneissa vastaanotto-keskuksissa.
Mykkänen myöntää, että hitaasti on edetty. Hän lupaa, että parempaa on näkyvissä.
– Migri käynnistää toukokuussa EU:n rahoittamana turvapaikanhakijoiden työ- ja opintotoiminnan kehittämishankkeen. Siinä kartoitetaan hakijoiden osaamista ja etsitään heille sopivia töitä, talkootöitä tai työelämäkokeilupaikkoja, hän luettelee.
Työministeri Jari Lindström (sin.) muistaa, että Migrin hanke olisi jo käynnistynyt. Toisaalta erilaisia ohjelmia ja hankkeita on tehty niin paljon, että erehtymisen mahdollisuus on suuri.
Turvapaikanhakijoihin Lindström suhtautuu kategorisesti.Turvapaikanhakija on turvapaikanhakija.
– Hallitus aikoo arvioida turvapaikanhakijat ensisijaisesti henkilöinä, jotka hakevat suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Heillä ei ole oikeutta kotoutumislain mukaisiin palveluihin ennen myönteisen päätöksen saamista, Lindström täsmentää.
Kun turvapaikanhakijoiden osaamista selvitettiin, tavoitteena oli ennakoida tulevaa koulutustarvetta hakijamäärän kasvaessa. Hakijamäärä tyrehtyi vuoden 2015 jälkeen, eikä osaamiskartoituksista ole sittemmin ainakaan tiedotettu.
Maaliskuussa 2016 valmistuneeseen kartoitukseen osallistui 1 004 turvapaikanhakijaa. Heistä 69 prosentilla oli takanaan peruskouluopintoja, lukioon saakka oli ehtinyt noin puolet. Korkeakouluopintoja oli 27 prosentilla, tutkinnon oli suorittanut 16 prosenttia haastatelluista. Ammatillisia tutkintoja oli vain harvoilla, mutta esimerkiksi rakennus- tai kuljetusalan ammatissa oli työskennellyt lähes puolet.
Työ ei takaa
oleskelulupaa
Turvapaikanhakijoiden kielitaidossa on suuria eroja. Jos tulee maasta, jossa koko yhteiskunta on retuperällä, voi kielitaito rajoittua äidinkieleen. Irakista lähteneistä moni on opiskellut korkeakoulussa ja osaa englantia.
– Vain harvan kielitaito on riittävä opiskeluihin. Erityisesti naiset pitäisi saada kielikoulutukseen, Mykkänen sanoo.
– Suoraan vastaanottokeskuksesta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon voisi kielitaidon perusteella ohjata vain viisi prosenttia turvapaikanhakijoista, Lindström siteeraa osaamiskartoitusta.
Kielitaidosta huolimatta tie yliopistoon tai ammattikorkeakouluun voi katketa rahaan. EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksu, johon turvapaikanhakijalla harvoin on varaa.
– Voihan turvapaikanhakija mennä töihin niin kuin kuka tahansa ja hakea työperäistä oleskelulupaa, molemmat ministerit muistuttavat.
Työpaikka ei takaa oleskelulupaa. Moni turvapaikanhakija on saanut ensin töitä ja sitten lähtöpassit. Muutenkin työperusteisen oleskeluluvan kanssa täytyy olla tarkkana, varoittaa sosiaaliohjaaja Susanna Kuusto.
– Mikäli hakija on hakenut perheenyhdistämisen perusteella oleskelulupaa ja on suomalaisen kanssa naimisissa, hän ei uskalla hakea työlupaa samaan aikaan, vaikka työpaikka olisikin. Migrissä nimittäin pamautetaan kielteinen päätös molempiin ja väitetään hakijan ”kiertävän maahantulosäännöksiä” sen sijaan, että siellä oltaisiin tyytyväisiä siihen, että henkilö voisi myös elättää itsensä, hän sanoo.