Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei jakele hallitukselle kiitoksia eilen päättyneen kehysriihen päätöksistä. Anderssonin mukaan hallitus jatkoi pienituloisia kurjistavaa politiikkaansa. Vahvasta talouskasvusta huolimatta perusturvan indeksijäädytykset pidetään voimassa.
– Hallitus löysi kokonaisuudessaan vain 70 miljoonaa eriarvoisuuden vähentämiseen. Vertailukohdaksi voi ottaa hallituksen kalliin kaupallisen sote-mallin kokeilut, johon he samassa kehysriihessä löysivät 100 miljoonaa lisää, jo aiemmin päätetyn 100 miljoonan päälle, Andersson kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookissa.
Andersson muistuttaa hallituksen aiemmista päätöksistä, joilla perusturvasta on leikattu yli 200 miljoonaa euroa. Nyt pienet lisäpanostukset eivät muuta isoa kuvaa mitenkään.
Andersson kiinnittää myös huomiota valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) sanoihin. Orpo sanoi ennen kehysriihtä, että nyt ei voi elää ”kädet tulevien sukupolvien taskussa”.
– Tämä on irvokasta puhetta hallitukselta, joka on leikannut lapsilisiä, lapsiperheiden etuuksia, opintorahaa, varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta kaikilla asteilla.
Nuorille lisää epävarmuutta
Jo tehtyjen heikennysten lisäksi hallitus päätti kehysriihessä, että alle 30-vuotiaiden työsuhteiden määräaikaisuuksille ei enää tarvitse esittää perusteita. Ehtona on, että työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta.
– Pätkätyöt ja kasvava epävarmuus on ollut todellisuutta nuorille jo pitkään, ja nuorten aikuisten elintaso uhkaa jäädä aikaisempia sukupolvia alhaisemmaksi. Viime vuonna Suomen Pankki uutisoi, että nuorten kotitalouksien tulokehitys on ollut muita heikompaa. Nyt hallitus haluaa entuudestaan lisätä työelämän epävarmuutta nuorten kohdalla, Andersson kirjoittaa.
Hallituksen politiikka ei Anderssonin mukaan ole tulevaisuuteen panostavaa politiikkaa.
– Suomessa kannattaisi sen sijaan keskittyä perhevapaiden uudistamiseen ja työntekijälähtöisten työelämäjoustojen kehittämiseen. Emme kaipaa lisää pätkätöitä, vaan lisää oikeudenmukaisuutta työelämään ja parempia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, hän päättää kirjoituksensa.