Vanhuspalvelut ovat heikentyneet voimakkaasti vanhuspalvelulain säätämisen jälkeen. Tuorein SuPerin selvitys kotihoidon tilasta julkaistiin viime viikolla. Henkilöstömitoitukset ovat jatkuvassa laskussa, ja työntekijät ovat huolissaan hoidon laadusta. Vanhukset eivät kotihoidossa saa edes sitä palveluaikaa, josta maksavat. Palveluntuottajina kunnat tai yksityiset yritykset käytännössä varastavat vanhuksilta.
Sote-uudistus vaikuttaa keskeisesti vanhuspalveluihin. SuPer on tehnyt useita lausuntoja uudistuksesta. Olemme tavanneet ministereitä, kansanedustajia ja valmistelevia virkamiehiä sekä laatineet kymmeniä mielipidekirjoituksia. Useimmiten olemme joutuneet myöntämään, että hoitajien hätää ei haluta kuulla. Viestimme ovat siten kaikuneet kuuroille korville.
Eduskunnassa on menossa sote- ja maakuntauudistuskierroksen viimeinen vaihe. Uudistus viedään nyt ministerien mielestä maaliin.
SuPer lähetti perustuslakivaliokunnalle omia huomioitaan tuoreimman valinnanvapauslakiesityksen perustuslaillisista kysymyksistä. Pyysimme valiokuntaa arvioimaan erityisesti sitä, ovatko asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti hyväksyttäviä perustuslain 6. ja 19. pykälän näkökulmasta. Laissa kielletään kansalaisten asettaminen eriarvoiseen asemaan.
Lakiesityksessä edellytetään, että asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit on määriteltävä sille tasolle, että asiakas saisi niillä tarvitsemansa palvelut. Tämä vaatimus on mahdoton toteuttaa. Lähes kaikki asiantuntijat ovat kanssamme samaa mieltä siitä, että terveydenhuolto vaatii selvästi nykyistä enemmän varoja ja sosiaalihuolto joutuu tyytymään vähempään.
Vanhusten ja vammaisten palvelut on tarkoitus rahoittaa alimitoitetuilla asiakasseteleillä ja budjeteilla. Lakiesityksessä todetaan useassa kohdassa, että asiakas voi halutessaan hankkia tarvitsemansa lisäpalvelut omalla rahalla. Asiakas maksaa siten kotihoidossa omalla rahalla lisäpalveluna esimerkiksi ulkoilun, siivouksen, ruoan lämmityksen ja riittävän palveluajan.
Köyhällä ei todellisuudessa ole valinnanvapautta, sillä hänellä ei ole omaa rahaa käytettävissään. SuPerin mielestä tällainen järjestelmä on perustuslain vastainen. Olem-me pyytäneet arvioimaan lakiesitystä tältä osin erittäin tarkasti.
Pyysimme perustuslakivaliokuntaa miettimään myös sitä, onko sellainen maakuntamalli demokraattinen, jossa yli puolet maamme kunnista ei saa edustajaa korkeimpaan päätöksentekoelimeen. Perustuslakivaliokunta on itse todennut, että kuntayhtymävaihtoehto on mahdollinen. Jos se ei ole, ovatko meidän nykyiset sairaanhoitopiirimme ja koko maakunnan sote-palveluista vastaavat kuntayhtymät, kuten esimerkiksi Eksote ja Siun Sote, laittomia organisaatioita?
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja
perushoitajaliitto SuPer