Lehtikuva/Jack Guez

Millä tahansa mittarilla kyse oli vähintään suhteettomasta voimankäytöstä.

Israelin armeija teki viime viikon perjantaina joukkomurhan Gazan rajalla. Haavoihinsa viikon aikana menehtyneet mukaan lukien 19 palestiinalaista kuoli ja vähintään satoja loukkaantui. Palestiinan terveysministeriön mukaan loukkaantuneita oli yli 1 400, joista 773:lla oli ampumahaavoja.

Uhrit kuuluivat arviolta 30 000:n rajalle saapuneen mielenosoittajan joukkoon. Suurin osa oli perhekunnittain saapuneita rauhanomaisia mielenosoittajia, joskin jotkut linkosivat kiviä tai polttivat autonrenkaita. Silminnäkijöiden mukaan osaa uhreista ammuttiin selkään heidän paetessaan.

Israelin johto oli ilmeisesti päättänyt jo etukäteen toimintalinjasta. Rajalle oli tuotu yli sata tarkka-ampujaa – siis yhdelle maailman tiukimmista rajoista, jota ei todellakaan ole helppo ylittää.

Israel uhkaa toistaa saman tänä perjantaina.

Israelin sotilaat ampuivat kohti Gazan puolella rajaa olleita ihmisiä. Israelin turvallisuus ei todellakaan ollut millään tavalla uhattuna.

Millä tahansa mittarilla kyse oli vähintään suhteettomasta voimankäytöstä.

ILMOITUS

Ei mitään tutkintaa

Miksi Benjamin Netanjahun oikeistohallitus teki näin? Lyhyt vastaus: siksi, että se voi. Se on nähnyt, että maailmalta löytyy aina ymmärrystä ja vähättelyä.

Maailman reaktio olikin tavanomainen. Yhdysvallat esti YK:n turvallisuusneuvostossa päätöslauselman, jossa olisi vaadittu riippumatonta tutkintaa.

EU kyllä kannatti tutkinnan tekemistä, mutta siihen se jää. Selkokielellä EU:n voisi tulkita heristävän sormea Israelille näin: ei ollut kivasti tehty, mutta sellaista sattuu.

Palestiinalaisia on leiriytynyt rajan lähelle. He aikovat olla siellä ja osoittaa mieltään toukokuun puoliväliin asti. Silloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Israelin valtion perustamisesta, ja silloin Donald Trump siirtää Yhdysvaltain lähetystön Tel Avivista Jerusalemiin.

Viime perjantaina Netanjahun hallitus teki kertakaikkisen selväksi, että se on valmis tekemään mitä tahansa mielenosoitusten torjumiseksi. Maailman vaikeneminen antaa siihen hyvä selkänojan.

Varmemmaksi vakuudeksi puolustusministeri Avigdor Lieberman uhkasi, että sama uhkaa mielenosoittajia myös tänään perjantaina, jolloin väkeä on taas koolla enemmän.

Linja kiristyy

Israelin hallitus väittää, että mielenosoitukset ovat yksinomaan islamistisen Hamasin masinoimia. Olipa Hamasin osuus mikä tahansa, kyse on silti mielenosoituksista.

Mielenosoituksiin voi normaalivaltiossa kohdistaa voimakeinoja siinä määrin kuin ne uhkaavat turvallisuutta. Se ei tarkoita, että raja-aidan toisella puolella olevia siviilejä ammutaan läjäpäin.

Tapahtumat Gazan rajalla ovat osa Israelin hallituksen jatkuvasti kiristyvää linjaa. Netanjahun Likud-puolue ei ole pehmoilija itsekään, ja se on riippuvainen vielä jyrkemmistä äärioikeiston puolueista.

Lisäksi korruptiotutkinnat tulevan yhä lähemmäksi Netanjahua. Israelissa onkin alettu ounastella ennenaikaisia vaaleja.

Arvostelijat leimataan

Israelin hallitus hämärtää tarkoituksellisesti antisemitismin rajaa leimaamalla kaiken sen toimien arvostelun antisemitismiksi. Toinen paljon käytetty keino on leimata kaikki vastustus eksistentiaaliseksi, Israelin olemassaoloa koskevaksi uhkaksi.

Leimaaminen ulottuu myös Israelin sisälle. Vasemmistolaisen Meretz-puolueen johtaja Tamar Zandberg syytti armeijaa liipaisinherkkyydestä ja vaati sisäistä tutkintaa. Häntä alettiin sosiaalisessa mediassa kutsua Tamar ”Abu” Zandbergiksi, ja väitettiin hänen olevan osa kansainvälistä kampanjaa Israelin tuhoamiseksi.

Meillä Suomessa muuan Helsingissä ilmestyvä, maan laajalevikkisin sanomalehti uutisoi viime perjantain tapahtumat seuraavasti. Otsikko: Ainakin viisitoista kuoli Gazan rajalla. Ingressi: Palestiinalaiset ottaneet rajusti yhteen Israelin armeijan kanssa.

Samalla logiikalla voisi uutisoida, että floridalaisessa Stoneman Douglasin koulussa ottivat koululaiset helmikuussa rajusti yhteen pyssymies Nikolas Cruzin kanssa.