Tulevaisuudessa tarvitaan kolmenlaisia työntekijöitä: korkean teknologian hi-tech -osaajia, empatiaan ja ihmisten kohtaamiseen erikoistuneita hi-touch -taitajia ja niitä, jotka ovat valmiit erilaisiin silpputöihin.
Valtioneuvoston tilaama raportti työelämän murroksesta ennakoi, että perinteiset ammattikuvat hälvenevät. Entistä isompi osa työstä muuttuu yrittäjämäiseksi, itseohjautuvaksi ja joustavaksi. Samalla toimeentulon saaminen työstä muuttuu epävarmemmaksi.
– Työllistävät toimet tulisi osoittaa joko tuottavaan hi-tech -työhön tai merkityksellistä yhdessäoloa vaativaan työhön, Johannes Koponen Demos Helsingistä totesi torstaina raportin julkistamisessa.
Suomalaisille ansiotyö on merkityksellistä itsessään ja merkki kuulumisesta yhteiskuntaan. Työtä ei kuitenkaan riitä kaikille.
Silpputyöt ovat raportin mukaan lähinnä polku työelämään, sillä monet näistä töistä voidaan antaa robottien tai muiden koneiden hoidettaviksi. Vastaisuudessa työntekijä voi joutua siirtymään usein työstä toiseen ja alalta toiselle.
Sosiaaliturvaa toimeliaisuudesta
Työn sisällön ohella myös työn rakenteet, osaaminen, toimeentulo ja merkitykset muuttuvat oleellisesti.
Suomalaisille ansiotyö on merkityksellistä itsessään ja merkki kuulumisesta yhteiskuntaan. Työtä ei kuitenkaan riitä kaikille.
– Osallisuus yhteiskuntaan pitäisi rakentaa muutoin. Työttömyys merkitään helposti pahoinvoinniksi. Se arpeuttaa, Koponen huomautti.
Tilastojen mukaan pitkittynyt työttömyys heikentää terveyttä. Tämän välttämiseksi sosiaaliturvan lähtökohdaksi tulisi raportin mukaan ottaa vapaaehtoistyö tai muu toimeliaisuus.
Elinikäinen sitoutuminen oppilaitokseen
Raportissa esitetään liuta pitkän aikavälin politiikkasuosituksia. Esimerkiksi julkisen sektorin tulisi tarjota alustoja muille talouden toimijoille ja oppimisesta pitäisi tehdä elinikäistä siten, että opiskelija sitoutuu oppilaitokseensa koko iäksi.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila huomautti keskustelussa, että raportti on laadittu korkeasti koulutettujen näkökulmasta, sillä tuskin kukaan haluaa sitoutua eliniäksi peruskouluun.
Antilan mukaan yhteiskunnan tulisi valmentaa varsinkin ikäihmisiä uusiin kansalaistaitoihin, esimerkiksi hoitamaan pankki-, vero- ja eläkeasiansa sähköisesti.
Työssä vaadittava osaamisen päivittäminen on hänenkin mielestään tarpeen, mutta sille täytyy löytyä maksaja. Iso riski on myös, että ihmiset jaetaan pysyvästi korkean osaamisen taitajiin ja silpputyöntekijöihin.
Alustataloudessa on riskinsä
Osmo Soininvaara muistutti, että 20 prosenttia kasvukeskusten työttömistä on pelkän peruskoulun varassa ja maaseudulla osuus on 35 prosenttia. Hän huomautti, että työttömyyden hoitaminen liikkumista lisäämällä vie 50 vuotta. Soininvaara epäili myös, että alustatalous saattaa jäädä lyhytikäiseksi ilmiöksi.
Keskustelussa tuotiin esille, että Norjassa ja Tanskassa alustatalouden osuus on vain prosentin luokkaa. Sen sijaan muun muassa Intiassa, Malesiassa ja Nigeriassa alustatalouden osuus on merkittävä. Riskinä on, että työt valuvat alustatalouden myötä Suomesta muualle.
Raporttia moitittiin siitä, että maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ollut huomioitu lainkaan.
Raportti on tehty taustaselvitykseksi hallituksen tulevaisuusselonteon toiselle osalle, joka on määrä antaa eduskunnalle kesällä 2018. Raportin toteuttivat ajatushautomo Demos Helsinki ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Mukana oli asiantuntijoita muun muassa Helsingin yliopistosta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Aiheesta muualla verkossa
Valtioneuvoston tilaama raportti työelämän murroksesta (PDF)