Kansalaisaloite vaatii hallitusta käynnistämään lainvalmistelun ulkomaalaislain muuttamiseksi. Vuonna 2016 lakiin tehtiin muutoksia, jotka huononsivat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Aloitteen mukaan se, että muutos kohdistui kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, on vastoin sekä Suomen perustuslain henkeä että kansainvälisiä velvoitteita.
Kansalaisaloitteen tekijöiden moittimat lakimuutokset rajoittavat KHO:n mahdollisuuksia ottaa käsittelyyn hallinto-oikeuden ratkaisemia turvapaikka-asioita. Oikeusavustajien palkkiot muutettiin kiinteiksi ja valitusaikoja lyhennettiin. Kiinteät palkkiot ovat houkutelleet alalle toimijoita, jotka ovat tuottaneet asiakkailleen enemmän haittaa kuin hyötyä.
Turvapaikkapuhutteluun hakija ei saa mukaansa oikeusavustajaa. Aloitteentekijät huomauttavat, että turvapaikanhakijan jääminen ilman oikeusapua puhutteluvaiheessa jättää monet oleelliset asiat pimentoon. Seurauksena on valitus- ja uusintahakemuskierre, joka rasittaa paitsi hakijaa itseään ja häntä auttavia ihmisiä, myös viranomaisia ja sitä kautta veronmaksajien kukkaroa.
Kiinteät palkkiot ovat houkutelleet alalle toimijoita, jotka ovat tuottaneet asiakkailleen enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vuoden 2016 lakimuutoksella haluttiin tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva maa turvapaikanhakijoille. Muutoksia perusteltiin myös asioinnin sujuvoittamisella. Tosiasiassa muutokset ovat hankaloittaneet hakemusten käsittelyä ja valitusaikojen lyhentymisestä huolimatta pidentäneet niiden kokonaiskäsittelyaikaa.
Jyväskylässä laaditussa kansalaisaloitteessa vaaditaan oikeudenmukaista turvapaikkaprosessia ja hakemusten tasaveroista käsittelyä. Hakijan oikeusturvan vuoksi oikeusavustajilta tulisi edellyttää turvapaikka-asioihin liittyvän lainsäädännön erityisosaamista.
Oikeusavustajia moneen lähtöön
Myös KHO:n presidentti Pekka Vihervuori toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa (4.4.) kielitaidottomien ja Suomen lakia tuntemattomien turvapaikanhakijoiden olevan oikeusavustajansa auttamistaitojen ja -halun armoilla. Kiinteiden palkkioiden vuoksi tunnolliset avustajat voivat joutua tekemään työtään puoli-ilmaiseksi, huolimattomat ja välinpitämättömät voivat saada täyden palkkion tekemättä juuri mitään.
Vihervuori kertoo, että KHO:ssa on havaittu valituslupahakemuksia, jotka on laadittu leikkaa-liimaa -tekniikalla. Pahimmillaan kehno oikeusapu voi koitua turvapaikanhakijalle kohtalokkaaksi. Vihervuoren mukaan kaikki oikeusavustajat eivät edes hae valituslupaa KHO:sta, vaikka siihen löytyisi oikeudelliset perusteet.
Ulkomaalaislain muutokset ovat tehneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumisen entistä vaikeammaksi. Vihervuoren mielestä on ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat lakia soveltavien tuomioistuinten selän taakse. Hän myös muistuttaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset, kuten YK:n pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen, kansallisen lainsäädännön edelle.
Perustuslaki antaa ylimmille tuomioistuimille mahdollisuuden tehdä hallitukselle esityksen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Toistaiseksi KHO ei ole tehnyt valtioneuvostolle esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta.