Lämpenevä merivesi kovertaa Etelämantereen rannikon merijäätä alhaaltapäin nopeammin kuin luultu. Tämän vuoksi rajakohta, jossa jään alareuna kohtaa merenpohjan, siirtyy kohti mannerta.
Nature Geoscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vuosien 2010 ja 2016 välillä on näin paljastunut 1 463 neliökilometriä jäätä alhaaltapäin. Se on reilut kaksi kertaa Tampereen pinta-ala eli ei Antarktiksen mittasuhteissa vielä kovin paljon.
Tutkimus kuitenkin vahvistaa sen, että käsitys Antarktiksen jäätiköistä suhteellisen vakaina on ollut väärä. Eniten on sulamista tapahtunut Antarktiksen länsirannikolla. Mutta myös itärannikolla, jossa vielä vähän aikaa sitten arveltiin jääpeitteen jopa laajenevan, se on joko pysynyt ennallaan tai paikoitellen ohentunut.
Käsitys Antarktiksen jäätiköistä suhteellisen vakaina on ollut väärä.
Alhaaltapäin tapahtuva sulaminen ei ole ilmiönä yllätys, mutta sitä on ollut vaikea havainnoida, koska tavallisissa satelliittikuvissa näkyy vain jään pinta. Uudessa tutkimuksessa on yhdistetty Euroopan avaruusviraston Cryosat-satelliitin havaintoja muihin tietoihin ja luotu menetelmä, jolla alta päin tapahtuvaa sulamista voidaan ryhtyä säännöllisesti mittaamaan.
Merenpinnan nousu kiihtyy
Tutkimus tarkoittaa sitä, että arvioita merenpinnan noususta lähivuosikymmeninä jouduttaneen korottamaan. Tutkimuksen mukaan sulaminen alhaaltapäin kaksinkertaistuu 20 vuodessa, ja Antarktis ohittaa pian Grönlannin suurimpana merenpinnan nousun aiheuttajana.
Tähän saakka suurin huoli on kohdistunut pohjoisiin napa-alueisiin, joissa jäiden sulaminen on ollut selvästi nähtävissä.
Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisussa (PNAS) helmikuussa katsottiin, että arvioita on nostettava. Vuodesta 1993 pinta on noussut 7 cm, josta arviolta puolet johtuu jäiden sulamisesta.
Nyt pinta nousee 3 mm vuodessa, mutta PNAS:n artikkelin mukaan se voi yli kolminkertaistua 10 mm:iin vuoteen 2100 mennessä.