CC0 Creative Commons

Viikon kysymys

Viime vuonna poliisi sai 12 000 nettipetosilmoitusta. Kuluttajaliitto, Poliisi, Tulli, Viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Euroopan kuluttajakeskus, Tukes ja Kaupan liitto ovat mukana Varo huijareita verkossa -kampanjassa.

Minkälaisia nettihuijareita on liikkeellä, Kaupan liiton turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja, SOK:n riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen?

– Tällä hetkellä on paljon tilausansahuijareita. Tilausansoissa pyritään sitouttamaan pahaa-aavistamaton asiakas kohtuuttomiin sopimusehtoihin, juoksevaan kustannukseen ja samalla antamaan esimerkiksi omat luottokorttitietonsa.

– Lisäksi kerätään yhteystietoja roskapostin lähettämistä ja haittaohjelmien levittämistä varten. Myös maksukortti- ja pankkitunnustietoja kalastellaan rikollista tarkoitusta varten.

Missä nettihuijaukseen voi törmätä?

– Huijausviestejä ja -linkkejä voi saada sähköpostitse, puhelimeen tekstiviestillä tai sosiaalisen median kautta. Huijari pyrkii saamaan kuluttajan klikkaamaan linkkiä, joka ohjaa valesivustolle tai kyselyyn.

ILMOITUS

Miten vältän nettihuijarit?

– Tervettä epäluuloa tarvitaan. Mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei yleensä ole totta.

– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos poikkeuksellisen arvokasta tuotetta kuten iPhone-puhelinta tai televisiota tarjotaan eurolla. Sellainen viesti pitäisi jättää katsomatta, varsinkin, jos viestissä pyydetään antamaan pankkitunnukset tai maksukorttitiedot.

– Sopimusehdot olisi hyvä lukea aina läpi.

– Nykyään valesivustot on tehty erittäin laadukkaasti, joten nettiosoitteen tarkistaminen kannattaa. Valesivuston nettiosoite voi johtaa muualle kuin väitetyn yrityksen sivuille.

– Nettihuijarisivustosta voi tehdä ilmoituksen www.huijausinfo.fi -sivulle ja Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen sähköpostiosoitteeseen cert@viestintavirasto.fi.

Voiko rahat saada huijarilta takaisin?

– Huijatuksi joutuneen pitää tehdä ilmoitus viipymättä omaan pankkiin ja poliisille.

Miten suomalaisia huijataan, poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi?

– Suomalaiset huijaavat Internetin osto- ja myyntipalstoilla. Myytäväksi ilmoitettua tuotetta ei toimiteta tuotteesta maksaneelle henkilölle.

– Suuremmissa huijauksissa käytetään niin sanottua toimitusjohtajahuijausta. Yrityksen toimitusjohtajaksi tekeytyvä rikollinen pyytää yrityksen taloushallinnossa työskentelevää siirtämään rahaa ulkomaiselle tilille. Vastaavaa tekotapaa käytetään myös yhdistysten huijaamiseksi.

– Vuosittain niin sanotuissa nettirakas-huijauksissa tekijä tarvitsee matkaansa varten huomattavan rahoituksen uhriltaan, jotta pääsisi matkustamaan Suomeen.

– Näihin huijauksiin puuttuminen on poliisille ja esimerkiksi pankeille hankalaa, koska rikoksen uhri on vakuuttunut siitä, että kyseessä ei ole huijaus ja rahat menevät henkilölle, joka on matkustamassa Suomeen.