Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmiskunnan tärkeimpiä ruokaviljoja. Vehnän tarve on taustalla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa kuohunnassa.

Väkirikkaissa arabimaissa muun kuin eliittiväestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväiseen vehnäleipään tai vaikkapa durum-vehnästä tehtyyn couscous-ruokaan. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa riittävän alhaalla, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Nälkä ajaa nuoret miehet ääriterroristien järjestöihin.

Syyrian, Somalian, Jemenin ja Irakin kaltaisissa kaaoksen maissa suuri osa nuorista on vailla minkäänlaista toimeentuloa. Kun al Shabaab- tai Isis-järjestön värvääjä tarjoaa heille ruokaa ja sen oheen pientä palkkaa, kynnys on matala lähteä värvääjän mukaan.

YK:n vuotuinen ruokakokous ennusti jo vuonna 2008, että ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut koko 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa tämänkin vuosisadan. Seuraavan 50 vuoden aikana tarvitsemme ruokaa yhtä paljon kuin menneen 10 000 vuoden aikana yhteensä. Vehnän kehitys kuvaa ruoan tarvetta parhaiten.

Edellisen kerran vehnä oli maailmanpolitiikan mahtitekijä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Sen pellot olivat yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson, mutta maassa kokeiltu kommunistinen maatalous ei toiminut.

ILMOITUS

Vuonna 1984 ulkomaisen vehnän tuonti Neuvostoliittoon nousi 28 miljoonaan tonniin. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Vehnän maailmankaupan silloinen mahti Yhdysvallat täytti helposti vajeen 39 miljoonalla vientitonnillaan.

Vehnän jatkuva osto länsimailta nöyryytti itänaapuriamme. Ruoka ja alituottava maatalous ovat perimmäisiä syitä Neuvostoliiton luhistumiseen.

Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Kolhoosipellot olivat muuttuneet yhtiöpelloiksi. Maauudistuksen myötä Venäjän pellot olivat alkaneet tuottaa. Maa muuttui vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

Vuonna 2017 Venäjä nousi nettoviennillään maailmankaupan ykköseksi. Venäjä vei ulos kaikkiaan 27 miljoonaa tonnia. USA:n nettovienti oli vastaavasti 26 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.

Vehnän vienti Venäjältä on edelleen kasvussa. Yhdysvaltain maatalousministeriön maaliskuussa päivittämä kauden 2017–2018 ennuste on 37 miljoonaa tonnia. USA:n oman viennin ennuste on vain 21 miljoonaa tonnia.

Vehnä on myös Ukrainan levottomuuksien taustalla. Mustan mullan maana tunnettu Ukraina vei vehnää 18 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Venäjä haluaisi Ukrainan omaan vehnän mahtileiriinsä eikä päästää sitä USA:n tai EU:n ruokakumppaniksi.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu tuonti oli 46 miljoonaa tonnia vuonna 2017.

Vehnän merkitys maailmalla kasvaa väkiluvun myötä. Vehnän lisäviljelyyn kannattaa Suomenkin edelleen panostaa. Vehnän viljelyalamme on kasvanut EU:n kaudella 100 000 hehtaarista 219 000 hehtaariin. Ala kasvanee jatkossa yhtäältä maailman levottomuuksien ja toisaalta ilmaston lämpenemisen myötä.

Veli Pohjonen
MMT
Helsingin yliopiston dosentti
Kuusamo