Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on huolissaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemasta uudessa työaikalaissa.
Lisäksi hänestä työajoista sopimista ei pidä viedä pelkästään työpaikoilla sovittaviksi.
Hän muistuttaa siitä, että modernin työaikalainsäädännön tulee huomioida silppu- ja vuokratyötä tekevien sekä nollatuntisopimuksilla työskentelevien tarpeet.
Paikallinen sopiminen ei ole ratkaisu.
– Silppu-, nolla- ja vuokratyöntekijät ovat tällä hetkellä työaikalain suhteen heikossa asemassa. Lakiuudistuksen lähtökohdaksi on otettava työelämässä tapahtuneet muutokset ja näiden muutosten vaikutus työntekijöihin ja yrityksiin, Eloranta sanoo.
Työajat joustavat jo nyt
Elorannan mukaan onnistunut uudistus ottaa huomioon myös työntekijöiden tarpeen joustaviin työaikoihin, joka vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
– Työajat eivät voi joustaa vain työnantajan näkökulmasta, hän toteaa.
Eloranta muistuttaa, että Suomessa työajat joustavat jo paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan joustavien työaikojen käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2016 noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä.
– Ongelmana on pikemminkin työaikojen riittämätön valvonta. Aluehallintoviraston tarkastajat havaitsevat säännöllisesti puutteita työpaikkojen työaikakirjanpidossa.
Työajoista voi sopia
Eloranta pitää huolestuttavana, jos työaikalain ulkopuolelle jätetään runsaasti palkansaajia.
– Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevät tarvitsevat työaikasuojelua kipeästi tilanteessa, jossa työajat tutkimustenkin mukaan leviävät yhä enemmän myös vapaa-ajalle, hän sanoo.
SAK varoittaa siirtämästä työajoista sopimista mekaanisesti työpaikoille, jolloin jokaisella työpaikalla yritettäisiin luoda omaa työaikamallia.
– Työehtosopimukset antavat jo runsaasti mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen työajoista. Paikallinen sopiminen ei ole kuitenkaan ratkaisu kaikkiin työaikoihin liittyviin haasteisiin.
Työaikalain uudistusta selvittänyt työryhmä jätti asiasta mietintönsä hallitukselle viime kesänä. Mietintöön liittyi useita eriäviä mielipiteitä työmarkkinajärjestöiltä, muiden muassa SAK:lta.
Hallituksen esitys on arvioitu saatavan eduskuntaan loppukeväällä 2018.