Jarmo Lintunen

Vammaisten kokema syrjintä saa toimimaan. Tämä käy ilmi tuoreista tutkimustuloksista, joita Helsingin yliopiston professorin Mikko Mattilan johtama tutkimusryhmä on saanut.

Niiden mukaan vammaisuus johtaa keskimääräistä aktiivisempaan osallistumiseen, kuten mielenosoituksiin tai yhteyden ottamiseen poliitikkoihin.

Aiemmin on oltu siinä käsityksessä, että vammaisuus tai terveysongelmat passivoivat ihmisiä. Äänestämisen kohdalla se Mattilan ryhmän mukaan pitääkin paikkansa.

Jotkut krooniset terveysongelmat voivat kasvattaa aktiivisuutta.

Pitäisi huomioida politiikassa

Mikko Mattilan tutkimusryhmä selvitti laajalla, 32 maata koskevalla eurooppalaisella aineistolla, miten vammaisuus ja vammaisiin kohdistettu diskriminaatio vaikuttaa osallistumiseen. Terveyden ja vammaisuuden vaikutusta poliittiseen osallistumiseen ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti. Suomi oli yksi tutkimuksen kohdemaa.

Mattila arvioi tulosten perusteella, että poliittisesta osallistumisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta vammaisille tai sairauksista kärsiville.

ILMOITUS

– Huomiota tulisi kiinnittää enemmän myös siihen, että terveysongelmia kokevien ääni tulisi nykyistä tasapuolisemmin huomioiduksi poliittisessa päätöksenteossa, hän muistuttaa.

Vakava sairaus ei aina estä osallistumasta

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan kroonisilla sairauksilla on yllättävän moninaisia yhteyksiä äänestämiseen ja poliittiseen osallistumiseen. Osa niistä on ilmeisiä, kuten se, että mielenterveysongelmat ja dementia vähentävät voimakkaasti äänestämisaktiivisuutta. Jotkut terveysongelmat taas aktivoivat vaikuttamaan yhteiskunnallisissa asioissa ja politiikassa.

– Rohkaisevaa on se, että monet suhteellisen vakavatkin sairaudet vähentävät äänestystodennäköisyyttä vain vähän tai eivät lainkaan, Mattila sanoo.

– Jotkut krooniset terveysongelmat voivat jopa kasvattaa aktiivisuutta joissain osallistumismuodoissa, kuten kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa.

Terveyden ohella vaaleissa äänestämiseen ja poliittiseen osallistumiseen vaikuttavat ihmisten henkilökohtaiset resurssit kuten raha, aika, kansalaistaidot, motivaatio sekä sosiaalisten verkostojen kautta tuleva kannustus. Heikko terveys voi nakertaa näistä jokaista.

Poliitikkoihin ei luoteta

Mattilan ryhmä painottaa sitä, että terveyden ja poliittisen osallistumisen suhde on tärkeä. Jos heikon terveyden omaavat ihmiset osallistuvat vähemmän, vaarana on, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä taas voi tarkoittaa, että heidän asemansa heikkenee yhteiskunnassa.

Ryhmä muistuttaa, että terveyskysymysten merkitys kuitenkin kasvaa politiikassa, koska terveydenhoitomenot kasvavat ja väestö vanhenee. Vanhuksia ja myös sairaita on tulevaisuudessa enemmän.

– Huonot osallistumismahdollisuudet voivat johtaa esimerkiksi näiden ihmisten jättäytymiseen politiikan ulkopuolelle. Tutkimuksemme osoittavatkin, että heikko terveys on yhteydessä alhaiseen luottamukseen poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan, Mattila toteaa.