Pekka Pajuvirta

Kesäkuussa 2016 vahvistettu vammaissopimus on osa kansallista lainsäädäntöä. Sopimuksen kautta pyritään muun muassa lisäämään tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista. Sopimuksen tarkoituksena on parantaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisina muun väestön kanssa.

YK:n yleissopimus takaa vammaiselle oikeuden elää itsenäisesti osana yhteisöä. Vammaisiksi luetaan henkilöt, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi estää yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaan. Sopimus pyrkii edistämään ja suojelemaan vammaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia sekä heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Vammaissopimuksen täytäntöönpanoa suojelee ja seuraa eduskunnan oikeusasiamies, ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta, jotka yhdessä muodostavat kansallisen ihmisoikeusinstituution.

Riittämätön toimeentulo

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE) teki viime syksynä kyselyn näiden oikeuksien toteutumisesta. Kyselyn tavoitteena on antaa tietoa siitä, miten vammaisten oikeuksien koetaan toteutuvan arjessa.

Vastaajat olivat vammaisia henkilöitä, heidän läheisiään ja omaisiaan sekä vammaisjärjestöjen ja kunnallisten vammaisneuvostojen toimijoita, vastauksia tuli yhteensä 577 kappaletta.

Vastausten perusteella parhaiten toteutuu pääsy terveyspalveluihin yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vastaavasti heikoiten toteutuu yhdenvertainen oikeus saada ja tehdä työtä. Etenkin työstä maksettavan kunnollisen palkan puute muuhun väestöön verrattuna nähdään suurena epäkohtana. Esiin nousi ennen kaikkea avotyötoiminta, jossa vammaiset henkilöt tekevät työtä hyvin pienellä korvauksella.

ILMOITUS

Kaikista tärkeimmäksi edistettäväksi asiaksi mainittiinkin elintaso ja sosiaaliturva. Erityisesti vastaajat olivat huolissaan sellaisista minimitoimeentulon, kuten takuueläkkeen, varassa elävistä, joilla on paljon vammasta tai sairaudesta aiheutuvia kustannuksia. Useat kyselyyn vastanneet totesivat, että lääkekustannuksiin ja asiakasmaksuihin nähden etuuksien taso on riittämätön.

Tietoisuuden lisääminen

Edistämistä kaivattiin myös itsenäiseen elämiseen ja osallisuuden toteutumiseen yhteisöissä. Vastausten perustelleella osallisuutta vahvistettaisiin parhaiten antamalla vammaisille mahdollisuus tulla kuulluiksi ja antamalla heille tarvitsemansa tuki.

Yhtenä suurimpana itsenäisyyden ja osallisuuden uhkana nähdään kilpailutus, jonka katsotaan vähentävän yksilöllisten tarpeiden huomiointia.

Vastauksissa perättiin myös aitoa kuulemista. Useat kyselyyn osallistujat korostivat sitä, että kuulemiselle pitäisi varata riittävästi aikaa ja halua selvittää vammaisten henkilöiden mielipide.

Erityisesti kyselyssä korostui tarve lisätä ihmisten tietoisuutta vammaisten oikeuksista. Esiin nousi muun muassa koulutukseen, tiedotukseen ja asenteisiin vaikuttamisen tarve.

VANE:n kysely tehtiin taustatueksi vammaissopimuksen toimeenpanolle ja toimintaohjelmatyölle.