Tällä kertaa eduskunnan viikosta kertoo vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki, mikä oli eduskunnan tärkein asia tällä viikolla?

Kyllähän se oli ehdottomasti se, kun sote-lait tulivat eduskuntaan, ja niistä käytiin kiivas keskustelu. Ihan aidosti ihmetyttää se, kun edelleen valtaosa asiantuntijoista sanoo, että tämä ei ole hyvä uudistus tässä muodossa ja tämä vain pahentaa ongelmia.

Hallituskin myöntää, että tämä ei ole kovin onnistunut ja sanoo, että korjataan sitten jälkikäteen. Kun kysymys on niin isosta järjestelmänmuutoksesta, voi olla, että korjaaminen ei jälkikäteen ole mahdollista.

Yleensä sanotaan hampaat irvessä, että nämä ovat nyt hyviä ja parantavat tilannetta. Harvoin on tilannetta, jossa myönnetään, että tämä ei nyt toimi, mutta korjataan sitten jälkikäteen.

Mikä kuohutti eduskuntaa eniten tällä viikolla?

ILMOITUS

Torstaina kyselytunnin jälkeen käytiin keskustelua kansanedustajien niin sanotuista sopeutumiseläkkeistä. Se on varmaan asia, joka kuohuttaa ainakin muutamia iltapäivälehtien toimittajia, ja sitä kautta tiettyä osaa kansalaisista.

Tavallaan keskustelussa nähtiin, että jotkut yrittävät kerätä sillä irtopisteitä. Sitten näki puheenvuoroja, joissa tuotiin rohkeasti esille, että ei tämä nyt niin yksiselitteinen asia ole kuin jotkut haluavat vetää.

Perusteet, minkä vuoksi järjestelmä on aikoinaan luotu, eivätkä ne ole vielä kaikilta osin kadonneet. Siinä on ongelmia. Kaikki sanovat, että väärinkäytökset pitää korjata.

En hyväksy sosiaaliturvan väärinkäytöksiä, mutta en ole silti sitä mieltä, että koko sosiaaliturvajärjestelmä pitää väärinkäyttäjien vuoksi romuttaa.

Minkä parissa itse työskentelit eniten tällä viikolla?

Kansanedustajan työn työllistävyys tulee siitä, että on niin monta asiaa koko ajan päällekkäin. Pitää yrittää muistaa, mihin kaikkeen pitikään välttämättä reagoida. Kansanedustajan työn kuvaaminen on siksi hyvin hankalaa.

Mikä asia jäi tiedotusvälineiltä huomaamatta

EU-asiat jäävät aika vähälle huomiolle. Nyt on jäänyt vähälle huomiolle se, miten kysymys unionin rahoituskehyksistä ratkaistaan. Siitä käydään todella kovaa vääntöä, ja Suomen hallituksen linja on täysin sekaisin. Jokaisella kolmella hallituspuolueella on siitä eri linja.

Suomeksi sanottuna niillä on eri linja siitä, kuinka iso EU:n budjetti on suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on jäänyt kokonaan huomaamatta.

EU-parlamentti esittää esimerkiksi, että rahoituskehys olisi 1,3 prosenttia. Suomessa jotkut ovat sitä mieltä, että se olisi yksi ja jotkut taas 1,1 prosenttia.