Kansanedustajien sopeutuminen
Sopeutumiseläkettä voivat saada kansanedustajat, jotka ovat olleet eduskunnassa vähintään seitsemän vuotta ennen vuotta 2011, jos eivät työllisty. Sopeutumiseläkettä maksetaan siltä osin kuin eläke ei yhdessä ansiotulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärää.
Uudemmat kansanedustajat voivat saada sopeutumisrahaa. Sitä maksetaan edustajantoimen pituudesta riippuen enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä. Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot.
Pitää olla samat ehdot kuin muille työttömille.
Eduskunta keskusteli torstaina kansalaisaloitteen pohjalta kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä. Kansalaisaloite vaatii sopeutumiseläkkeen poistamista kaikilta kansanedustajilta.
Vaikka asia oli tulossa keskusteluun myöhemmin illalla, perussuomalaiset halusivat nostaa asian esille jo televisioidulla kyselytunnilla. Siellä asian käsittely jäi kuitenkin lyhyeksi tulossa olleen kansalaisaloitekeskustelun vuoksi.
Lisäksi asia on puhemiehen johtaman työryhmän valmistelussa.
Valuvika pääomatulojen kohdalla
Eduskuntaryhmät ovat järjestelmän muuttamisen kannalla. Erityisesti mahdollisuus saada eläkettä nostettaessa palkkaa pääomatuloina halutaan tukkia.
Vasemmistoliiton Silvia Modig muistutti siitä, että eduskunta teki jo aikanaan päätöksen lopettaa sopeutumiseläke ja siirtyä sopeutumisrahaan, koska vanhaa järjestelmää pidettiin kohtuuttomana.
Hän toivoi kuitenkin lisää muutoksia järjestelmään.
– Siinä on se valuvika, että se ei huomioi pääomatuloja, mikä mahdollistaa sen kikkailun, hän sanoi.
Hänestä kansanedustajilla tulee olla työttömyysturva.
– Meidän kuuluu olla samassa asemassa palkansaajien kanssa, samassa mutta ei myöskään heikommassa.
Hän vaati kuitenkin, että kansanedustajia kohdellaan työttömyyden kohdatessa samoin kuin muita työttömiä.
– Hallituskin sanoo työttömille, että teidän pitää olla valmiita kouluttautumaan uudestaan, teidän pitää olla valmiita muuttamaan työn perässä. Niiden samojen ehtojen pitää päteä myös kansanedustajiin.
SDP:n Jukka Gustafsson arvioi, että ihmisillä menevät sekaisin sopeutuseläke ja sopeuttamisraha.
– Tämä järjestelmähän korjattiin vuonna 2011, hän sanoi ja jatkoi olevansa sitä mieltä, että osinko- ja pääomatuloja koskeva virhe pitää korjata.
Kokoomuksen Timo Heinonen sanoi, että nykyjärjestelmää on käytetty väärin.
– Se ei ole kenenkään etu, sen ei pidä olla myöskään kenenkään oikeus.
Keskustelussa siniset ja perussuomalaiset erityisesti tuntuivat löytäneen toisensa. Erityisesti he puhuivat moraalikadosta.
”Tuota kommunistia en palkkaa”
Vihreiden Hanna Halmeenpää totesi sopeutumiseläkkeen olevan muinaisjäänne, joka mahdollistaa kohtuuttomuuksia. Hän kertasi eläkkeen historiaa.
– Työttömyysturvaa ei ollut, ja tarkoitus oli kai alun perin suojata muun muassa vasemmiston kansanedustajia, joiden ei odotettu eduskunnassa kapitalisteja moitittuaan saavan mitään töitä ainakaan yksityiseltä sektorilta, hän sanoi.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvikin arvioi kansanedustajan voivan leimautua poliittisesti niin, että se vaikeuttaa työnsaantia.
– Kaksikymppisenä metsäalan opiskelijana kuulin, kuinka Metsähallituksen iso herra oli vannonut Savukosken jätkien kuullen, että hänhän ei ikinä tuota kommunistia palkkaa, hän muisteli ja nauratti edustajakollegoitaan.
– Että siinä suhteessa minulla ei ole poliittisella uralla ollut enää kauhean paljon leimautumisen pelkoa.
Hän arvioi kansalaisaloitteen hyväksi ja toivoi nyt korjattavan pääomatuloilla kikkailu ja myöhemmin tehtäisiin kokonaisvaltainen uudistus. Hän sanoi myös, ettei usko kansalaisaloitteen väitettä, jonka mukaan sopeutumiseläkkeen poisto nostaisi kansanedustajien arvostusta
– On aivan varma, edustajakollegat, että te ette tule koskaan tekemään työtä niin paljon, että se riittäisi, eikä teille koskaan makseta niin pientä palkkaa, etteikö teitä ahneeksi moitittaisi.
Myös Vasemmistoliiton Jari Myllykoski piti aloitetta hyvänä.
– Onhan se kummallista, että meillä voi olla 38-vuotias eläkeläinen aina vanhuuseläkeikään asti.
Hän esitti toivomuksen, että asia annettaisiin ulkopuolisen tahon arvioitavaksi samaan tapaan kuin muutkin kansanedustajien palkkiot.
– Jatkossa olisi tärkeää, että meillä olisi ansiosidonnaisen päivärahan maksuperusteisiin liittyvä järjestelmä. Ei siis ansiosidonnainen päiväraha, koska ansiosidonnaisen päivärahan aikana voit nostaa pääomatuloja.
Ylisuuret mittasuhteet
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Stefan Wallinin mielestä keskustelu sopeutumiseläkkeestä on saanut ylisuuret mittasuhteet.
– En usko, että yksikään parhaimmassa työiässä oleva kansanedustaja etukäteen unelmoi sopeutumiseläkkeestä ihan riippumatta siitä, jättääkö hän tämän talon omasta tahdostaan tai tahtomattaan, siis kansan, äänestäjän, tahdosta, hän sanoi.
– Keskustelu on lähtenyt niin sanotusti lapasesta ja on yksipuolisuudessaan tuottanut selvästi enemmän lämpöä kuin valoa.
Hän sanoi tiedostavansa, että asiasta on poliittisesti tervettä olla hiljaa tai sitten heittäytyä nöyräksi, flirttailla iltapäivälehtien kanssa ja kerätä näiltä irtopisteitä
Hän muistutti siitä, että jos voimassa oleva ennen vuotta 2011 valittuja kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä lopetetaan tai muutetaan sopeutumisrahaksi, se tarkoittaisi, että ryhdyttäisiin takautuvasti toimivaan lainsäädäntöön ja jälkikäteen muutettaisiin niitä ehtoja, jotka vallitsivat silloin, kun tuleva edustaja lupautui ehdokkaaksi.
– Suomen eduskunnalla ei ole tapana harrastaa takautuvasti toimivaa lainsäädäntöä, hän sanoi.
Kansanedustajien sopeutuminen
Sopeutumiseläkettä voivat saada kansanedustajat, jotka ovat olleet eduskunnassa vähintään seitsemän vuotta ennen vuotta 2011, jos eivät työllisty. Sopeutumiseläkettä maksetaan siltä osin kuin eläke ei yhdessä ansiotulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärää.
Uudemmat kansanedustajat voivat saada sopeutumisrahaa. Sitä maksetaan edustajantoimen pituudesta riippuen enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen päättymisestä. Sopeutumisrahan maksamiseen vaikuttavat saajan ansio- ja pääomatulot.
Pitää olla samat ehdot kuin muille työttömille.