Urho Kekkosen kansallispuistossa liikuttiin lihasvoimin viime vuonna yhtä paljon kuin jos kuljettaisiin 150 kertaa maapallon ympäri. Kävijät arvottivat kansallispuistokäynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset satojen eurojen arvoisiksi ja jättivät paikallistalouteen 36,6 miljoonaa euroa.
Myös kansallispuiston tarjoamiin palveluihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Näin kertoo tuore kävijätutkimus, jonka Metsähallitus julkisti torstaina.
Puistoon palataan
Kansallispuisto todellakin innostaa ihmiset liikkumaan.
Kansallispuiston peruskävijä on yli 50-vuotias, mutta puisto houkuttelee myös nuoria. Lähes 80 prosenttia oli käynyt aiemminkin Urho Kekkosen kansallispuistossa ja haluaa tulla uudestaan. Kävijät arvioivat paikan vähintään hyväksi.
Puiston merkitys lähimatkailukeskuksille on suuri, sillä suuri osa puistoon tulevista majoittuu niissä.
Kansallispuistokävijät kuluttavat käynnillään keskimäärin 101 euroa ostoksiin ja ympäristön palveluihin.
300 eurolla terveyttä
Kävijät arvottivat kansallispuistokäyntinsä terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin 300 euron arvoisiksi. Vastaajista 90 prosentin mielestä käynnin aikaansaamat positiiviset vaikutukset myös ulottuvat käynnin jälkeiseen aikaan. Erityisesti henkisten vaikutusten arvioitiin kestävän pitkään.
Kansallispuisto todellakin innostaa ihmiset liikkumaan. Käyntikerrallaan kävijät liikkuivat puistossa noin 18 kilometriä. Useimmat kulkivat kansallispuistossa kävellen tai hiihtäen. Merkittyjen reittien avautuminen pyöräilylle on osoittautunut menestykseksi, sillä pyöräily on selkeässä nousussa. Se mahdollistaa monenkuntoisille mahdollisuuden päästä luontoon ja on luonut matkailuyrityksille uuden ansaintamahdollisuuden pyörien vuokrauksella ja ohjatuilla retkillä.
Pyöräilyä ja esteettömyyttä
Vapaamuotoisesta palautteesta annettiin ilmeni eri kävijäryhmien välillä erilaiset toiveet.
Pyöräilymahdollisuudesta iloittiin, mutta toisaalta se vaatii vielä totuttelua puolin ja toisin. Osa toivoi esteettömiä reittejä mahdollistamaan kaikkien pääsyn luontoon, toiset halusivat pelkästään perinteisiä polkuja. Osin ristiriitaisistakin toiveista huolimatta eri käyttäjäryhmät mahtuvat hyvin Suomen toiseksi suurimpaan kansallispuistoon, ja erilaisista toiveista huolimatta vapaissa vastauksissa toistui arvostus kaikille avoimia retkeilypalveluja kohtaan.
Urho Kekkosen kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin viime vuonna, ja vastauksia kertyi 1960. Kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 335 000 käyntiä, ja se oli Suomen kansallispuistoista toiseksi suosituin.