Esikoulu tulisi aloittaa jo viisivuotiaana ja kolmannelle luokalle pääsisi vasta, kun toisen luokan vähimmäisoppimäärä on hallussa. Lisäksi oppivelvollisuusikä nostettaisiin 19 vuoteen, esittää opetusalan ammattijärjestö OAJ.
Ensimmäiselle luokalle voisi siirtyä joustavasti, 1–3 vuoden kuluttua esiopetuksen aloittamisesta. Joustava alku tasaisi OAJ:n mukaan alku- ja loppuvuonna syntyneiden sekä tyttöjen ja poikien kehityseroja. Myös kotitaustasta ja erilaisista valmiuksista johtuvat erot madaltuisivat.
Järjestö perustelee muutoksia sillä, että tällä tavoin vältetään koulupudokkaiden syntyminen ja pidetään huoli nuorten luku- ja matematiikan taidoista. Syrjäytyneitä nuoria on jo 69 000.
Koulukypsyys varmistettava
Esikoulun aientamisella varmistettaisiin OAJ:n mukaan, että ensimmäiselle luokalle tulee koulukypsiä lapsia.
Monelle lapselle esikoulu on ensimmäinen kosketus isompaan ryhmään, sillä Suomessa päivähoidon ulkopuolella on harvinaisen paljon lapsia verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Suomessa varhaiskasvatuksen ja perhepäivähoidon ulkopuolella on noin 20 prosenttia viisivuotiaista, kun Ruotsissa ja Tanskassa osuus on vain noin 5 prosenttia ja Norjassa prosentin.
Kyse työllistymisestä
Oppivelvollisuusiän nostaminen takaisi OAJ:n mukaan nuorelle varmemmin työpaikan. Tilastojen mukaan pelkkä peruskoulu ei riitä enää työpaikan saantiin.
Parikymmentä vuotta sitten peruskoulun oppimäärä riitti joka neljänteen työpaikkaan. Vuonna 2015 enää noin joka kymmenes työpaikka oli sellainen, että siihen pääsi peruskoulupohjalta.
Silti jokaisessa ikäluokassa vähintään 14 prosenttia on pelkän peruskoulun varassa. 25–35-vuotiaista 16,4 prosentilla on käytynä vain peruskoulu.
Toiselle asteelle pääsisi OAJ:n mallissa vasta, kun perusopetuksen oppimistavoitteet on saavutettu. Ammattikoulun keskeyttämiset estettäisiin lisäämällä nuorille yksilöllistä tukea.
OAJ:n tavoitteena on, että puolet ikäluokasta hankkisi toisen asteen ja puolet korkea-asteen tutkinnon.
Toisen asteen tutkinnon osalta tavoite on täyttymässä, sillä nuoremmista polvista toisen asteen tutkinto on liki puolella, mutta korkea-asteen tutkinto aiempaa harvemmalla. Koulutetuin sukupolvi ovat 35–44-vuotiaat.
Toinen aste maksuttomaksi
OAJ esittää, että toisen asteen oppimateriaalit kustantaisi yhteiskunta. Se maksaisi 35 miljoonaa euroa. Esikoulun aientamisen hinnaksi tulisi niin ikään 35 miljoonaa, ja oppivelvollisuuden jatkaminen maksaisi 47 miljoonaa.
Lisäksi kunnille tulisi velvollisuus järjestää tukiopinto-ohjausta ja opettajien määrää suhteessa oppilaisiin pitäisi nostaa. Ensimmäisellä ja toisella luokalla saisi olla 18 oppilasta opettajaa kohden, 3.–9.-luokalla 20 oppilasta.
Suurin menoerä tulisi erityisopetuksesta. OAJ:n mukaan esimerkiksi esi- ja alkuopetuksessa jokaista 50 lasta kohden olisi yksi erityisopettaja. Erityisopetukseen järjestö esittää 134 miljoonaan satsausta.
Kaikkiaan OAJ:n esitysten loppusumma nousee 294 miljoonaan.
Summa vastaisi valtion budjetissa kahden hävittäjän hintaa. OAJ konkretisoi, että vastaavalla summalla jokainen suomalainen saisi viisi pitsaa.
Se ei ole järjestön mukaan paljon siihen nähden, että nykytilanteessa koulupudokkaista moni syrjäytyy, jolloin lasku on yhteiskunnalle merkittävämpi. Syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään 1,4 miljardia euroa joka vuosi.