Vasemmistonuoret pitää suunnitelmia Jäämeren radan rakentamisesta lyhytnäköisinä. Se arvioi, että kyseessä on voitontavoittelu ilmaston, ympäristön ja paikallisten kustannuksella.
– Jäämeren radan avulla fossiilisten polttoaineiden kuljettaminen muuttaisi Suomen valmiuksia tehokkaisiin päästövähennystoimiin, mikä olisi vastoin Pariisin sopimuksen tavoitteita, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan sanoo.
– Rata houkuttelisi alueelle myös muuta raskasta teollisuutta sekä hakkuita, jotka kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta entisestään. Näin ollen radan rakentaminen ei ole perusteltua, ja hankkeesta tulisi luopua.
Rata houkuttelisi alueelle myös muuta raskasta teollisuutta sekä hakkuita.
Suomi pyrkii saaliinjaolle
Liikenneministeriö esitteli viime viikolla Suomesta Jäämerelle kaavailtuun ratayhteyteen liittyvän selvityksen. Ministeriön selvitys esittää reittiä Rovaniemeltä Kirkkoniemeen halki saamelaisten alueiden. Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ratayhteys voisi olla valmis vuonna 2030.
Hankkeen taustalla on vahvasti se, että ilmasto lämpenee arktisella alueella enemmän kuin muualla. Samalla avautuu uusia merireittejä, kuten Eurooppaa ja Aasiaa yhdistävä Koillisväylä.
Muuttuvissa oloissa arktisen alueen taloudellisen merkityksen arvioidaan kasvavan ja Suomi haluaa jaolle.
Hanketta perustellaan rataliikenteen vähäisemmillä ilmastovaikutuksilla verrattuna nykyisiin alueen kulkumuotoihin. Vasemmistonuoret huomauttaa, että samalla havitellaan Barentsinmeren öljyvarantoja.
Toinen perustelu on se, että rata parantaisi Suomen logistista asemaa. Se mahdollistaisi Suomen keskeisen aseman arktisen alueen kasvavassa liiketoiminnassa.
Jatkoon valittu Rovaniemi – Kirkkoniemi –vaihtoehto edellyttää ministeriön mukaan paljon jatkoselvityksiä. Niihin sisältyisi muun muassa sen selvittäminen, miten ratayhteys vaikuttaisi porotalouteen. Tutkittuja vaihtoehtoja oli viisi. Jatkoselvitystä varten perustetaan Suomen ja Norjan yhteinen työryhmä.
Saamelaisten elämäntapa vaarassa
Vasemmistonuoret pitää kyseenalaisena erityisesti hankkeen vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten elinkeinoihin. Saamelaisten keskuudessa hankkeeseen onkin suhtauduttu kriittisesti samoista syistä.
Järjestö muistuttaa siitä, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ilmoitti viime vuonna alkavansa valmistella saamelaisasioita käsittelevää totuus- ja sovintokomissiota tarkoituksenaan tukea kielen ja kulttuurin säilymistä ja edistääkseen sovinnollista kehitystä. Se arvioi, että Jäämeren rata tekisi tyhjäksi totuus- ja sovintokomission työn ennen kuin se on ehtinyt edes alkaa.
Zidan ennustaa, että toteutuessaan Jäämeren rata asettaisi saamelaisten keskeiset elinkeinot vaaraan ja uhkaisi kulttuurin säilymistä.
– Suomen valtio on jättänyt Saamelaiskäräjien kannan huomioimatta usein säädettäessä saamelaisiin vaikuttavia lakeja, Zidan sanoo.
Hän mainitsee esimerkkeinä 2016 valmistuneen metsähallituslain ja Tenojoen kalastussäännön, joka säädettiin ilman aitoa neuvottelemista Saamelaiskäräjien kanssa.
– Enää ei ole varaa sellaisiin virheisiin, Zidan toteaa.
Rata kulkisi kuuden poronhoitoon liittyvän saamelaispaliskunnan läpi.
– Alkuperäiskansat kärsivät ensimmäisten joukossa ilmastonmuutoksesta. Kulttuurin arvoa ei voi mitata rahassa, eikä mikään korvaa kadotettua kansaa, Zidan sanoo.
Suomea isompi hanke
Entinen liikenneministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen muistutti Aamulehdessä, että Jäämeren ratahanke ei koske vain Suomea ja Norjaa, vaan on isompi asia, johon liittyy muun muassa tunneliyhteys Helsingistä Tallinnaan.
Hän totesi ratahankkeen kiinnostavan kiinnostaa monia Euroopan maita.
– Valtava edunvalvonnallinen voima on sen ajatuksen takana, että yhteys saataisiin aikaiseksi. Niin saksalaiset, baltialaiset kuin tanskalaiset ja ruotsalaiset mepit suhtautuvat tähän myönteisesti, hän totesi ja arvioi, että hanke vaikuttaisi koko Euroopan talouteen.
Myös liikenneministeri Anne Berner (kesk) on arvioinut Jäämeren radan olevan tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkee pohjoisen arktisen Euroopan osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi hänen mukaansa useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä.