Maakuntiin siirtyy runsaat 200 000 työntekijää kunnista, jos eduskunta hyväksyy hallituksen sote-esityksen. Työntekijät siirtyvät palveluiden järjestämisestä vastaavien maakuntien palkkalistoille. Lisäksi arvioidaan, että yksityisiin yrityksiin voi siirtyä lisäksi jopa 25 000 työntekijää.
Laaja markkinakenttä aukeaa etenkin perusterveydenhuollossa. Sote-uudistus on isoin kertarysäyksellä tapahtuva yksityistämisoperaatio sosiaali- ja terveyspalvelujen historiassa. Hallituksen omien taustalaskelmien mukaan valinnanvapaus kasvattaa yksityisten palvelujen osuutta nykyisestä 17 prosentista lähes viidennekseen kaikista palveluista eli 24 prosenttiin.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen mukaan tarvitaan aikalisää. Ennen siirtymistä uuteen malliin on arvioitava pilottien onnistuminen ja tehtävä sen pohjalta tarvittavat korjaukset valinnanvapausmalliin.
Erityisesti yksityisellä sosiaalialalla on huonommat työehdot kuin julkisella.
– Uhkakuvana on se, että tosiasiassa syntyy kaksi rinnakkaista järjestelmää, jossa yksityinen kerää voitot ja julkinen sektori vastaa viime kädessä palvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta, sanoo Asara-Laaksonen.
Kaikille työntekijöille vähintään nykytaso
Terveyspalveluissa muutos on suurin. Yksityisten palvelujen osuus kasvaa noin 130 prosenttia vuoteen 2024 mennessä. Yksityisten osuus olisi tuolloin 13 prosenttia. Sosiaalipalveluissa yksityisten osuus kasvaa maltillisemmin eli noin 22 prosenttia.
Sosiaalipalveluista yksityiset tuottavat jo nykyisellään kolmanneksen. Erikoissairaanhoidossa yksityisen kasvun osuus on vajaat 20 prosenttia.
Asara-Laaksosen mukaan yksityisellä, erityisesti yksityisellä sosiaalialalla, on huonommat työehdot kuin julkisella.
– Eroa saatiin hiukan kurottua tällä neuvottelukierroksella pienemmäksi, mutta työtä riittää. Alaahan uhkasivat laajat työtaistelut. Saimme edistystä, mutta JHL:n tavoitteena on edelleen jatkaa työtä perusteettomien palkka- ja työsuhteen ehtojen erojen umpeenkuromiseksi. Isot odotukset kohdistuvat tes-ratkaisun yhteydessä asetettujen työryhmien työhön.
– Työehdot, neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä vahvistuvat vasta lähikuukausien aikana, juuri hyväksyttyjen tes-ratkaisujen osana on sovittu valmisteluprosessista ja työryhmistä. Tavoitteenamme on tietenkin se, että kaikkiin sovelletaan vähintäänkin nykytasoisia työehtoja.
Asara-Laaksonen vaatiikin, että jatkovalmisteluissa otetaan huomioon lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjoaminen alalla työskenteleville.
– Tämä on välttämätöntä näin suuren mullistuksen oloissa.
Kuntatyöpaikoilla tunnelmat odottavat ja epätietoiset
Asara-Laaksonen mukaan myllerrystä pelätään erityisesti tukipalveluhenkilöstön keskuudessa.
– Tukipalvelut, puhtauspalvelut, ruokahuolto ja hallinto ovat tärkeä osa palveluketjuja. Niissä työskentelevien epävarma asemaa koskee kymmeniätuhansia pienipalkkaisia, yleisimmin naisia.
– Samaan aikaan työnantajat ovat varovaisia tarvittavan vakituisen henkilökunnan palkkaamisessa, mikä on huono asia sekä työyhteisöjen toimivuuden että määräaikaisiksi palkattavien työntekijöiden näkökulmasta.
Asara-Laaksosen mukaan yksityisellä sosiaalialalla on paljon myös nollatyösopimuksella työskenteleviä.
– JHL sai tes-kierroksella tähän liittyvän merkittävän edistysaskeleen. Uuden tes:n mukaan voidaan tarttua perusteettomien nollatuntisopimusten käyttöön. Tämä kirjaus on parempi kuin eduskunnassa käsittelyssä olevassa heikossa lakiesityksessä.