Lehtikuva/Markku Ulander

Sote-asiantuntijaryhmän takkinsa kääntäneiden tutkijoiden äkkinäinen mielenmuutos hämmentää: Nyt asiantuntijatkin ovat eri linjoilla.

Hallituksen sote-asiantuntijaryhmän tutkijat puolustavat voimakkaasti hallituksen sote-esitystä.He näkevät uudistuksen pitkittämisellä olevan arvaamattomia seurauksia, kuten he kirjoittivat sunnuntaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

He väittävät kriitikoiden nojautuvan vanhentuneisiin argumentteihin. Vielä viime viikolla yksi kirjoittajista eli Helsingin yliopiston professorin Heikki Hiilamo vastusti valinnanvapauden säätämistä.

Hiilamo myönsi riskit viime viikolla

Valinnanvapausjärjestelmä todennäköisesti lisää kustannuksia.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaanHiilamon, Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silanderin ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (JHL) ylijohtajan Marina Erholan kirjoituksessa on korjattavia kohtia.

Andersson huomauttaa, että Hiilamo kirjoitti vielä 10. päivä joulukuuta, että Suomeen on tulossa ”nykyistä huonompi terveydenhoito”. Siinä kirjoituksessa hän oli vielä sitä mieltä, että uudistusta on valmisteltu huonosti sekä sitä, että valinnanvapauden asettaminen integraation edelle ei ole oikea ratkaisu. Nyt Hiilamon mieli on muuttunut, mutta hallituksen sote-esitys ei.

ILMOITUS

Viime viikolla Hiilamon mielestä ”sote-järjestelmän paraneminen riippuu entistä enemmän siitä, miten maakunnat onnistuvat sote-uudistuksen toteutuksessa”.

– Nykytiedoilla on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, onko uusi sote-järjestelmä parempi kuin nykyinen. Mahdollisuuksia parempaan on olemassa, mutta myös suuria riskejä siitä, että lopputulos on nykyistä huonompi, sanoo Hiilamo Ylen haastattelussa.

Soten rakenneongelmat ovat edelleen esityksessä

Anderssonin mukaan oppositiolla on hyvin tiedossa, että hallitus päätti joulukuussa luopua esityksestä, jonka mukaan asiakasseteli olisi ollut pakko ottaa käyttöön erikoissairaanhoidossa.

– Tämä linjaus olisi pahimmillaan romuttanut tärkeitä erikoissairaanhoidon toimintoja kuten päivystyksen, ja sai siksi runsaasti asiantuntijakritiikkiä. Tämänhetkisen lakiesityksen mukaan maakunnille tulee velvoite tarjota asiakasseteliä useissa sosiaalihuollon palveluissa sekä mahdollisuus tarjota niitä myös erikoissairaanhoidossa, kirjoittaa Andersson Facebookissa.

Hän huomauttaa, ettei muutos pelasta miltään osin tai muuta niitä keskeisiä rakenneongelmia, jotka sisältyvät hallituksen sote-esitykseen.

– Siirtyminen monituottajamalliin ja palveluiden markkinaehtoistaminen tarkoittaa edelleen, että sote-uudistukselle asetetut tavoitteet eivät tule toteutumaan.

Ylen haastattelemat professorit olivat samoilla linjoilla viime viikolla julkaistun Ylen jutun mukaan. Sosiaalityön professori Anneli Pohjola muistutti siitä, että hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen edellyttäisi sitä, että pitäisi satsata erityisesti heikommassa asemassa oleviin ja monia palveluita tarvitseviin heidän tilanteidensa korjaamiseksi.

– Sitä valinnanvapauslaki ei tue. Päinvastoin esitetty malli kohdentuu paremmin hyväosaisille, hyvin koulutetuille ja terveimmille ihmisille, jotka voivat hyödyntää paremmin valinnanvapautta, sanoo Pohjola.

Myös professori Jussi Huttunen arvioi eriarvoisuuden kasvavan, koska valinnanvapausjärjestelmä todennäköisesti lisää kustannuksia.

Pompottelu jatkuu

Anderssonin mukaan palveluketjujen hajauttaminen yksityisiin terveyskeskuksiin, maakunnan liikelaitokseen, asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin kautta tarjottaviin palveluihin tarkoittaa, että potilaiden pompottaminen lisääntyy nykyisestä.

– Integraation sijasta saadaan vaikeimmin hallittavissa ja ohjattavissa oleva järjestelmä. Kun kustannukset nousevat palvelutarjonnan laajentumisen myötä, on olemassa erittäin iso riski sille, että maakunnat joutuvat korottamaan asiakasmaksuja tai leikkaamaan palveluista. Silloin terveyserot kasvavat kaventumisen sijaan, kirjoittaa Andersson.

Aivan kuten Anderssonkin, myös professorit uskovat, että pompottelu ei vähene vaan ennemminkin päinvastoin. Valinnanvapauslaki luo asiakkaan kannalta monimutkaisen palveluiden järjestelmän, jossa ainakin useampia palveluja tarvitsevien monisairaiden palveluketjut katkeavat.

Kaikki viisi professoria ovat yhtä mieltä siitä, että valinnanvapauslakia ei pidä hyväksyä nyt. Myös Heikki Hiilamo oli tätä mieltä. Hänen mukaansa ”paras ratkaisu olisi aloittaa ilman valinnanvapauslakia niin, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyisi kunnilta maakunnille”.

Väärä väite vaihtoehdottomuudesta.

Kolmen soteasiantuntijaryhmän mielipidekirjoituksessa väitetään myös, että ”uudistuksen uuskriitikoilla ei ole esittää toimeenpanokelpoista vaihtoehtoa vuosia valmistellun lakipaketin tilalle”.

– Tämä ei pidä paikkaansa vasemmistoliiton osalta. Vasemmistoliiton malli on nähdäkseni hallituksen esitystä toteuttamiskelpoisempi, koska siinä ei tarvitsisi huolehtia perustuslaillisista, EU-oikeudellisista tai kustannusten nousuun liittyvistä riskeistä, kirjoittaa Andersson.

– Mikäli hallitus olisi halukas, on täysin mahdollista rakentaa sote-järjestelmä maakuntahallinnon pohjalle, niin että maakunnat ovat sote-palveluiden järjestäjät ja pääasialliset tuottajat.

Ylen jutussa professori Juhani Lehto huomauttaa, että erehdysten korjaaminen voi maksaa satoja miljoonia tai miljardeja euroja. Korjaamisen kustannuksista muistuttaa myös voimakkaasti koko sote-esitystä arvostellut ja väärinpäin pyöriväksi sirkkeliksi kuvannut professori Martti Kekomäki.