Lehtikuva/Martti Kainulainen

Valinnanvapauslaki

Tulee voimaan 1.1.2020, jos eduskunta näin päättää.

Hallitus tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valinnanvapauslain kesäkuussa 2018.

Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen eli maakunnan, jonka palveluissa asioi sekä haluamansa sotekeskuksen.

Valinnanvapaus laajenee joissain maakunnissa jo vuosina 2018–2021 sote-keskuksia ja suunhoitoa koskevina pilotteina.

Yksityisten terveyspalvelujen osuus kasvaa perusterveydenhuollossa noin 300 prosenttia vuoteen 2024 mennessä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo vakuutti torstaina Ylen A-studiossa, että valinnanvapaus tulee mullistamaan terveys- ja sosiaalipalvelut. Näinhän tapahtuu.

Sote-uudistus on isoin kertarysäyksellä tapahtuva yksityistämisoperaatio sosiaali- ja terveyspalvelujen historiassa. Valinnanvapaus kasvattaa yksityisten palvelujen osuutta nykyisestä 17 prosentista lähes viidennekseen kaikista palveluista eli 24 prosenttiin.

Terveyspalveluissa muutos on suurin: vuoteen 2024 mennessä yksityisten palvelujen osuus kasvaa noin 130 prosenttia. Yksityisten osuus olisi tuolloin 13 prosenttia.

Sosiaalipalveluissa yksityisten osuus kasvaa maltillisemmin eli noin 22 prosenttia. Sosiaalipalveluista yksityiset tuottavat jo nykyisellään kolmanneksen. Erikoissairaanhoidossa yksityisen kasvun osuus on vajaat 20 prosenttia.

Nämä luvut ovat arvioita. Kuten kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi torstaina A-studion keskustelussa: kukaan ei pysty sanomaan, miten sotekustannukset kehittyvät.

Maakunnat ohjaavat sotekeskusten rahoista vähintään kaksi tai kolme miljardia euroa yksityisille. Maakunnilla arvioidaan olevan kaikkiaan 18,6 miljardia rahaa sote-tehtäviin.

Kova kontrolli ja kustannusleikkuri maakunnissa

Maakunta päättää palveluntuottajien korvauksista. Suoran valinnan palveluja tuottavat sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt saavat kiinteän korvauksen. Se perustuu listautuneiden asiakkaiden määrään, sosioekonomisiin tekijöihin ja asiakkaiden henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin. Maakunta kerää potilasmaksut.

Aiemmin yksityiset palvelut ovat täydentäneet ja tukeneet julkisia palveluja. Valinnanvapauden säätämisen myötä yksityiset sotekeskukset eli nykyisiä terveyskeskuksia vastaavat hoitopaikat ovat samalla viivalla julkisten maakuntien sotekeskusten kanssa.

Kustannusten karkaaminen käsistä on useiden asiantuntijoiden mukaan täysin mahdollista. Orpo kuvaili A-studion keskustelussa torstaina sitä, miten maakuntien kustannuksen pidetään kurissa kepillä.

Maakuntia yhteen, jos rahat eivät riitä

Maakuntien kuluja valvotaan valtiovarainministeriössä. Soterahat ovat hallituksen peukalon alla, sillä maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Orpon mukaan kustannusten karatessa käsistä tai rahojen loputtua maakunnan kanssa neuvotellaan.

Orpon mukaan leikkuri iskee, jos neuvottelut eivät auta. Viime kädessä saatetaan pistää lappu maakunnan luukulle ja yhdistää kuriton maakunta toiseen maakuntaan. Tämä sopisi hyvin kokoomukselle.

Puolue nieli karvain mielin keskustan ajaman mallin 18 maakunnasta. Kokoomukselle olisi riittänyt huomattavasti pienempi määrä. Kaikkein mieluiten se olisi jättänyt maakunnat perustamatta.

Sote-uudistusta vastaavaa valinnanvapausjärjestelmää ei ole sellaisenaan toteutettu missään muussa maassa. Valinnanvapauslaki ei rajoita maksullisten lisäpalvelujen tarjoamista asiakkaille, eli rahalla saa enemmän palveluja.

Suuri uhka onkin, että palveluja karsitaan kustannusten hillitsemisen nimissä. Hallituksen tavoitteena on leikata kolmella miljardilla kustannusten nousua. Valinnanvapauden on arvioitu kasvattavan kustannuksia.

Valinnanvapauslaki

Tulee voimaan 1.1.2020, jos eduskunta näin päättää.

Hallitus tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valinnanvapauslain kesäkuussa 2018.

Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen eli maakunnan, jonka palveluissa asioi sekä haluamansa sotekeskuksen.

Valinnanvapaus laajenee joissain maakunnissa jo vuosina 2018–2021 sote-keskuksia ja suunhoitoa koskevina pilotteina.