Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalen puhui A-studiossa maanantaina sopimuksesta, jottei jälkeenpäin olisi epäselvyyttä halukkuudesta seksiin.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Hanna Sarkkisen mielestä tämä on kaukaa haettua.
– Suostumuksen voi ilmaista inhimillisessä vuorovaikutuksessa sanoin tai teoin, ei siihen tietenkään sopimuskaavakkeita tarvita. Ihmisiä ei pidä aliarvioida, kyllä ihmiset tietävät onko toinen halukas seksiin. Jos ei ole varma, onko toinen halukas, pitää kysyä, Sarkkinen sanoo.
Ei siihen tietenkään sopimuskaavakkeita tarvita.
Sarkkinen näkee perättömiä ilmoituksia vakavampana huolena seksuaalirikosten jäämisen piiloon:
– Suuri osa raiskauksista jää nyt piilorikollisuudeksi, koska siitä ei uskalleta ilmoittaa. Tämä on aito ongelma, ja uhreja on tuettava hakemaan apua ja oikeutta.
79 allekirjoittajaa
Sarkkinen on ensimmäinen allekirjoittaja tänään eduskunnassa lähetekeskusteluun tulevassa lakialoitteessa, jossa ehdotetaan suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistön ensisijaiseksi määritelmäksi rikoslakiin. Tämän eduskunnan naisverkoston lakialoitteen on allekirjoittanut kaikkiaan 79 kansanedustajaa.
Naisverkoston puheenjohtajana toimivan Sarkkisen mukaan lakia täytyy muuttaa, sillä se ei vastaa yleistä oikeustajua, nykyaikaista ihmisoikeusajattelua eikä käsitystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.
– Oletuksena ei voi olla, että toisen ihmisen ruumis on käytettävissä seksiin, ellei kohde vastustele riittävästi, Sarkkinen sanoo.
– Seksiin tarvitaan molempien osapuolten halu ja yhteisymmärrys. Siksi raiskauksen määritelmä tulee sitoa ensisijaisesti suostumuksen puutteeseen.
Lisää oikeusvarmuutta
Nykylaki edellyttää ensisijaisesti, että teossa on käytetty väkivaltaa tai uhattu väkivallalla, jotta se olisi raiskaus. Nykylakikin sisältää myös suostumusperustaista määrittelyä, mutta tiukasti luettuna lähtökohtana on, että uhrin oletetaan puolustautuvan raiskaajalta. Sarkkisen mukaan lain muutos selkeyttäisi nykytilaa ja lähettäisi myös voimakkaan viestin.
Aloitteen vastustajat ovat esittäneet, että raiskauksen ankkuroiminen suostumuksen puutteeseen olisi tosielämälle vieras lähtökohta ja pelotelleet lakimuutoksen lisäävän perusteettomia raiskausilmoituksia.
– Suostumusta arvioidaan jo nyt oikeudenkäynneissä, mutta muutos lisäisi oikeusvarmuutta ja uhrin oikeusturvaa, Sarkkinen sanoo.
Ei pidä aliarvioida
Raiskauksen tunnusmerkistön sitomista suostumuksen puutteeseen ovat edellyttäneet esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, YK:n naisten oikeuksien komitea, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö, Amnesty International ja useat naisjärjestöt. Muutosta ovat julkisuudessa tukeneet monet kotimaiset oikeusoppineet.
Suostumusperusteinen määritelmä on käytössä muun muassa Englannissa ja Saksassa, ja lainmuutosta käsitellään parhaillaan Ruotsissa.