Lehtikuva/Jussi Nukari

Tilastokeskuksen tuoreimpien ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosentilla vuonna 2017. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste oli reilusti isompi, 3,6 prosenttia.

– En olisi vielä valmis päättelemään, että olimme väärässä. Tilastokeskuksen alustavat luvut voivat vielä korjaantua ylöspäin, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema.

Hän perustaa käsityksensä viime vuoden suhdannekuvaajaan, joka viittaa suurempaan, peräti 3,7 prosentin talouskasvuun.

”Rakenteellinen työttömyys ei häviä ilman erityisiä toimenpiteitä.”

Palkansaajien tutkimuslaitos käynnisti kevään 2018 ennustejaksonsa maanantaina paneelikeskustelulla talouden tilanteesta. Keskustelun erityisteemana oli rakenteellinen työttömyys.

Uhkana Yhdysvallat

Kiema pitää erityisen myönteisenä viime vuoden talouskasvussa, että huoltotaseen voimakkaimmin kasvavat erät olivat vienti ja investoinnit.

ILMOITUS

Muuta Eurooppaa nopeampi talouskasvu käynnistyi Suomessa jo vuonna 2016, mutta silloin se perustui yksityiseen kulutukseen. Sitä rahoitettiin pitkälti velkarahalla.

Tällä hetkellä sekä teollisuuden että kuluttajien luottamusindikaattorit ennakoivat, että kasvu jatkuu vahvana ja veturina on edelleen vienti.

– Kuitenkaan ulkoiset uhkat, jotka voivat katkaista kasvun, eivät ole hävinneet mihinkään, Kiema totesi viitaten esimerkkinä USA:n tuontitulleihin teräkselle ja alumiinille.

Maltilliset työmarkkinat

Työmarkkinoiden palkkaratkaisuja pidetään PT:ssä maltillisina nykyiseen suhdannevaiheeseen nähden.

– Maltilliset palkankorotukset eivät juuri heijastu reaaliansioihin, koska kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät edelleen. Työntekijät maksavat korotettua osuutta työeläkemaksuista tänäkin vuonna, samoin työttömyysvakuutusmaksusta.

Kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottumista.

Työllisyysaste kohentuu voimakkaasti, mutta Kieman mukaan käänne tapahtui yllättävän myöhään.

– Suhdannekäänne tapahtui vuonna 2016, mutta työllisyys kääntyi parempaan suuntaan selvästi vasta viime syksynä.

Valtiovarainministeriön osastopäällikön Mikko Spolander ei näe tässä mitään kovin kummallista.

– Suomen työllisyys elpyy aina viennin, teollisuustuotannon ja investointien kautta. Työllisyys seuraa myöhemmin. Tämä malli pätee edelleen.

Vaikea rakenteellinen työttömyys

PT:n tilaisuuden erityisteemana olleella rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan työttömyyden sitä osaa, joka ei häviä suhdanteiden kohentuessa. Se on talouden, tuotannon ja työvoiman rakenteista juontuva ”luonnollinen” työttömyysaste, jos suhdannevaihteluja ei olisi.

– Rakenteellinen työttömyys ei häviä ilman erityisiä toimenpiteitä, kiteytti Kiema.

Rakenteellisella työttömyydellä on monta määritelmää ja laskutapaa. Esimerkiksi OECD:llä on oma määritelmänsä ja EU:n komissiolla omansa.

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö lukee rakenteelliseen työttömyyteen yli vuoden työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät, työvoimakoulutuksesta tai muista työllistävistä palveluista työttömäksi jääneet sekä palvelujen piirissä toistuvasti olevat työttömät.

Näillä määritelmillä rakenteellinen työttömyys kasvoi aina vuoteen 2017 asti, jolloin se kääntyi laskuun.

Kieman mukaan TEM:n määritelmä etu on, että rakenteellinen työttömyys on selkeästi mitattavissa.

– Toinen asia on, kuvaako se lainkaan sitä, mitä haluttiin rakenteellisella työttömyyden määritelmällä tavoittaa. Työttömyyttä, joka ei hoidu pois itsestään, Kiema totesi.

VM:n Spolanderin mukaan määritelmiä tärkeämpiä ovat tavoitteet.

– Pidetäänkö 6 – 8 prosentin vaiheille asettuvaa rakenteellista työttömyyttä hyväksyttävänä vai ei. Tämä on oleellista tavoitteiden asettamisen kannalta, Spolander totesi.