Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä yrittää pelastaa vähän kansalaisia kiinnostavat maakuntavaalit ja asettua soten takuumieheksi ilmoittautumalla itse ehdolle.

Vaalisuma uhkaa uuvuttaa äänestäjät. Uudet maakuntavaalit ovat jäämässä hyväosaisten vaaleiksi, sillä vain alle puolet äänestäjistä on kiinnostunut maakuntavaaleista. Tämä on vähemmän kuin eurovaaleissa, joista on kiinnostut niukasti yli puolet äänestäjistä.

Mitä alhaisemmaksi äänestysaktiivisuus jää, sitä varmemmin pienituloiset jättävät äänestämättä. Maakunnat päättävät sotepalveluista, joiden käyttäjistä suuri joukko on pienituloisia ja työelämän ulkopuolisia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hehkutti Ylen pääministerin kyselytunnilla sunnuntaina aikovansa asettua itsekin ehdolle. Sipillä haluaa nähdä, miten soteuudistus toteutuu hänen omassa maakunnassaan ja olla päättämässä ruohonjuuritasolla historiallisessa muutoksessa, kuten hän ilmaisi asian.

Valta uhkaa keskittyä samoille päättäjille maakuntien keskusalueille.

Hallitus ajaa maakuntavaaleja ensi lokakuulle, vaikka laki on vielä säätämättä. Sipilä lupasi vaalilain olevan voimassa joko kesäkuun alussa tai viimeistään heinäkuun alussa.

Tehdäänkö maakunnista syntipukkeja?

Sipilä aikoo ehtiä valtakunnan ykkösjohtajan paikalta maakuntaan päättämään. Soten toimeenpanon valmistelu alkaa maakuntavaltuustojen johdolla jo vuoden 2019 alussa. Jos siis sote etenee aikataulun mukaisesti, sillä hallitus on koplannut maakuntauudistuksen ja soten yhteen.

ILMOITUS

Sipilä painotti kyselytunnilla kolmeen eri kertaan, että soteuudistuksen kustannussäästöjen, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation ja muiden tavoitteiden onnistuminen on kiinni maakuntien toimeenpanosta.

Maakunnat paikkaavat huonon lainsäädännön puutteita. Tämähän ei onnistu tai onnistuu huonosti, mutta syntipukki on tiedossa. Ennakkoarviot tavoitteiden toteutumisesta osoittavat vääjäämättömästi, etteivät soteuudistukselle asetetut tavoitteet toteudu.

Epätervettä istua monella pallilla

Viikonvaihteessa Ylen Ykkösaamussa vieraillut vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson pitää epäterveenä kaikilla kolmella pallilla istumista. Sama päättäjä voi olla kunnassa, maakunnassa ja eduskunnassa.

Hän arvioi, että puolueet tuskin pystyvät tekemään herrasmiessopimusta siitä, etteivät paikat keskittyisi samoille päättäjille. Hän piti parempana lainsäädännöllistä ohjausta.

Andersson olisi jopa valmis harkitsemaan listavaaleja, jolloin puolueille jäisi vastuuta huolehtia tasapuolisuudesta. On pelätty, että maakuntien reuna-alueet jäävä maakuntavaltuustoissa ilman edustajia.

Valta uhkaa keskittyä samoille päättäjille maakuntien keskusalueille, jos mennään Sipilän mallilla. Sipilä tosin ei kuitenkaan aio pyrkiä Kempeleen kunnanvaltuustoon.