All Over Press/Ismo Pekkarinen

Ulosoton suojaosuudet viime vuoden tasolla

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti kolmasosa.

Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosottokelpoisia. Palkasta ei mitata ulos, jos se on pienempi kuin suojaosuus.

Suojaosuus on 22,41 euroa päivässä velallisella itsellään ja 8,04 euroa velallisen elatuksen varassa olevalle esimerkiksi lapsen osalta.

Yksin elävän velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Suojaosuus on 913,50 euroa, jos velallisen elatuksen varassa on yksi lapsi. Summa on 1 395,90, jos elätettäviä on kolme.

Tänä vuonna ulosmitataan arviolta yli miljardi euroa.

ILMOITUS

Ulosottoon joutuminen voi sysätä vuosikausien kierteeseen.

Oulun seudun ulosottovirasto myy nettihuutokaupalla kaksiota Ruiskukkatiellä Oulussa. Vajaa kymmenen vuotta sitten remontoidussa kaksiossa, vähän yli 60 neliötä, näkyvät vielä asumisen jäljet.

Yksitoista päivää ennen huutokaupan päättymistä korkein tarjous oli 15 000 euroa. Ruiskukkatien kaksio ei ole ainoa, joka on joutunut ulosottomiehen vasaran alle. Ulosottovirasto huutokauppaa tänäkin vuonna ulosottovelkojen katteeksi arviolta 2 000 erilaista kiinteistöä: mökkejä, omakotitaloja, kerrostaloasuntoja ja muita kiinteistöjä.

Maksuhäiriöisten määrä on ennätyskorkea ja yksityishenkilöiden maksujärjestelyt ovat kasvussa. Kotitaloudet ovat entistä velkaantuneempia.

Ulosotossa oli vähän vajaa puoli miljoonaa ihmistä vuonna 2016, yli kaksinkertainen määrä kuin Tampereella on asukkaita. Heistä 44 000 oli työttömänä vuoden lopussa.

Tuoreet luvut puuttuvat, mutta nähtävissä ei ole laskua viime vuonna eikä tänä vuonna, vaan päinvastoin ulosottoon joutuu aikaisempaa useampi.

Työllistyneelle
lykkäystä velanmaksuun

Tämän vuoden alusta yli vuoden työttömänä ollut on saanut kuuden kuukauden lykkäyksen ulosottovelkojen maksuun, kun hän työllistyy. Tätä on osattava pyytää.

Hallituksen tavoite on purkaa kannustinloukkuja ja madaltaa työllistymiskynnystä. Suureen velallisten joukkoon nähden muutos on näpertelyä.

Lykkäyksen arvioidaan helpottavan 1 500–2 000 pitkäaikaistyöttömän työllistymistä. Toki jokaiselle heille lykkäys on helpotus. Verot ja ulosotto vievät aluksi noin kaksi kolmasosaa palkasta. Perinnän perusteita tulisi selkiyttää, sillä laskenta on niin monimutkainen, että siitä ei ota erkkikään selvää.

Lykkäyksestä säädetyn lain perusteluissa hallitus torppaa suojaosuuden nostamisen, jota velalliset ovat vaatineet. Viime vuonna myös viisi kansanedustajaa esitti toimenpidealoitteessaan suojaosuuden nostamista.

Hallitus laskeskelee, että esimerkiksi suojaosuuden nostaminen 900 euroon tarkoittaisi kannustinloukun siirtymistä toiseen kohtaan. Suojaosuuden nostamisesta hyötyisivät aivan pienituloiset sekä yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat.

Maksumoraali
jyrää kohtuuden

Hallitus pelkää myös maksumoraalin heikkenevän ja antavan pienituloisille velallisille viestin, ettei heidän tarvitse edes yrittää maksaa velkojaan.

Lisäksi perustellaan, että suojaosuuden nostaminen siirtäisi velanmaksua tulevaisuuteen ja kasvattaisi velkaa, koska viivästyskorot juoksevat koko ajan. Viivästyskorot ovat tänä vuonna korkolain mukaan kahdeksan prosenttia.

Pelätään, että tuntuva osa veloista jäisi saamatta, sillä noin 17 000 velallista jäisi kokonaan ulosoton ulkopuolelle. Varattomuusmerkinnästä seuraa maksuhäiriömerkintä, joka johtaisi luottokelvottomuuteen.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon vaihtamista, vakuutuksen ottamista, puhelinliittymän avaamista tai kodinkoneen ostamista osamaksulla. Yli 370 000 ihmistä on tässä loukossa vuosittain.

Velka-armahdus
auttaisi uuteen alkuun

Toimenpidealoitteen allekirjoittaneet kansanedustajat Antero Lukkanen (kd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Anneli Kiljunen (sd.) ja Kari Uotila (vas.) vaativat myös velka-armahdusta. Se on ikivanha keino nostaa velallinen ahdingosta ja auttaa uuteen alkuun.

Ulosottovelallinen saattaa joutua jopa vuosikymmeniä kestävään ulosoton oravanpyörään. Korkeat viivästyskorot moninkertaistavat lopulta alkuperäisen ulosottovelan. Ratkaisu olisi, jos velkoja muutettaisiin esimerkiksi pitkäaikaisiksi lainoiksi.

”Korkeat lainojen korot ja viivästyskorot loukkaavat oikeustajua”, todetaan aloitteessa. Toinen kummallisuus on, että ulosottomiehet saavat provisiopalkkioita eri toimenpiteistä. Valtio kannustaa näin virkamiehiään tehokkaaseen perintään.

Usein ulosottoon joutunut maksaa myös perintätoimistojen kuluja ja korkoja, jotka kasvattavat velkaa. Monet kunnat peräävät terveydenhuollon maksujaan perintäfirmojen kautta. Näin tekee esimerkiksi Helsinki.

Perintä tulee kaupungille halvemmaksi, sillä kulut maksavat ahdinkoon joutuneet ihmiset. Köyhyys ja pienituloisuus ovat riskejä, jotka sysäävät ihmisiä ulosoton kierteeseen.

Hallitus laski, että valtio menettäisi yli 40 miljoonaa euroa kuntien ja muiden vastaavien velkoja, jos kaikkein pienituloisimpien perintää helpotettaisiin.

Ulosoton suojaosuudet viime vuoden tasolla

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti kolmasosa.

Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosottokelpoisia. Palkasta ei mitata ulos, jos se on pienempi kuin suojaosuus.

Suojaosuus on 22,41 euroa päivässä velallisella itsellään ja 8,04 euroa velallisen elatuksen varassa olevalle esimerkiksi lapsen osalta.

Yksin elävän velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Suojaosuus on 913,50 euroa, jos velallisen elatuksen varassa on yksi lapsi. Summa on 1 395,90, jos elätettäviä on kolme.

Tänä vuonna ulosmitataan arviolta yli miljardi euroa.