Suomi on karkottamassa seitsemän pientä lasta Irakiin. Loviisassa asuvan Albu Muhamedin perheen pakkopalautus on edessä tällä viikolla. Perheen lapset ovat jo alkaneet rakentaa elämää ja unelmia tulevaisuudesta täällä. Lapset osaavat suomea ja käyvät täällä koulua sekä tarhaa. Perheen nuorimmille kolmelle lapselle Suomi on synnyinmaa ja ainoa maa, jonka he tuntevat.

Pakkopalautuksissa lapselta riistetään oikeus elämään, turvalliseen kasvuun, kehitykseen, koulutukseen ja suojeluun väkivallalta. Lapsen edun perusteellinen arviointi palautuksissa on usein puutteellista, vaikka lapsille ja lapsiperheille tulisi antaa erityistä suojelua. Niiden seurauksena perheet joutuvat usein maansisäisiksi pakolaisiksi.

On yksinkertaisesti julmaa ja sietämätöntä, että Suomi palauttaa lapsia turvattomiin maihin.

Kuka pyytää tulevaisuudessa anteeksi Sipilän hallituksen tekojen seurauksia?

Lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioimisen myötä Suomen tulisi huolehtia lapsen edun toteutumisesta kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.

Sipilän hallitus rajasi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa reilut kaksi vuotta sitten. Turvapaikkapuhutteluihin ei ole enää saanut ilmaista oikeudellista avustajaa muutoin kuin poikkeustapauksissa. Pian tämän jälkeen maahanmuuttovirastoon palkattiin satoja uusia ja kokemattomia työntekijöitä. Nämä päätökset ovat vaarantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ennennäkemättömällä tavalla.

ILMOITUS

Ihmisoikeussopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, kuten EU:n perusoikeuskirja, edellyttävät että turvapaikanhakijalle taataan tehokkaat oikeussuojakeinot ja oikeudenmukainen menettely tämän hakiessa turvapaikkaa. Viime vuoden aikana Maahanmuuttovirastolle on palautettu tuhansia turvapaikkapäätöksiä uudelleen arvioitaviksi.

Albu Muhamedin perheen turvapaikkahakemuksen käsittely on ollut huonoa, eikä se ole ainoa tapaus. Tapauksissa, joissa väärin perustein pakkopalautettu joutuu hengenvaaraan tai alttiiksi kidutukselle tai muulle epäinhimilliselle kohtelulle, Suomi rikkoo perustavia ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Maahanmuuttovirasto kommentoi Irakissa tapetun kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan kohtaloa sanoin ”päätöksentekijät eivät voi olla vastuussa palautuksen jälkeisistä tapahtumista”. Vastuuministeri Kai Mykkänen ei halunnut kommentoida yksittäistä tapausta.

Vuonna 2000 silloinen pääministeri Paavo Lipponen pyysi Suomen ja suomalaisten puolesta anteeksi juutalaiselta yhteisöltä juutalaisen pakolaisen luovuttamista sodan aikana Saksalle. Silloin palautetuista vain yksi selvisi hengissä Auschwitzista. Anteeksipyyntö merkitsi sitä, että päätöksentekijät ovat vastuussa palautuksen jälkeisistä tapahtumista.

Kuka pyytää tulevaisuudessa anteeksi Sipilän hallituksen tekojen seurauksia?