All Over Press/Paulo de Oliveira

Horisontti

Muovi on läsnä kaikkialla elämässämme. Kaupan kassan tarjoama pieni muovipussi on ilmiselvä turha jäte, mutta fleecepusakan kohdalla ei samalla tavalla kiinnitä huomiota siitä syntyvään muoviroskaan. Suuret muovilautat valtamerien keskellä ovat olleet tutkijoiden ja ympäristöväen tiedossa jo pitkään, mutta nyt ongelmaan on herätty laajemmin.

Parinkymmenen vuoden kuluttua maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Tämä arvio toteutuu, mikäli nykymeno jatkuu. Muovintuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana, mutta tämä kehitys pitää kääntää. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka.

Panttijärjestelmää kannattaisi kehittää myös muihin muovipakkauksiin.

Muovijätettä syntyy muun muassa muovipakkauksista, rakentamisesta, vaatteista, autonrenkaista ja kosmetiikasta. Fleecestä irtoaa pesukoneessa veteen muovihippuja, joita on mahdoton ottaa vedenpuhdistamoilla talteen. Kuorintavoiteen rakeet ja glittermeikki irtoavat suihkussa. Autonrenkaat kuluvat ajossa, ja irtoava aines kulkeutuu sateen mukana vesistöihin. Helsingissä lisäksi dumpataan aurauslumet suoraan mereen.

Muovia kertyy merien pohjiin tukahduttaen pohjakasvillisuutta, sitä myös kertyy kaloihin ja sitä kautta muihin eläimiin, ja lopulta me ihmiset syömme omaa muovijätettämme. Koralliriuttojen tautiriski kasvaa merkittävästi, kun ne peittyvät muoviin.

Suurimman ongelman muodostaa silmälle näkymätön mikromuovi, eli pienenpienet muovihiukkaset. Mikromuovin terveysvaikutuksia ihmiselle on tutkittu vasta vähän, eikä mikromuovin kulkeutumista elimistössä tunneta hyvin. Näkyvän muovijätteen keräämiseen meristä on kehitelty erilaisia tekniikoita, mutta mikromuovin kerääminen on toistaiseksi liian vaikeaa.

ILMOITUS

Merten muoviroskaantumiseen on kiinnitetty huomiota EU:n meristrategiassa ja Suomen kansallisessa merenhoitosuunnitelmassa. Pohjoismaiden neuvosto on antanut suosituksia muoviroskan vähentämiseksi. Viime kesäkuussa kokoontui ensimmäinen YK:n valtamerikonferenssi, jossa yhtenä aiheena oli merten roskaantumisen vähentäminen.

Ennen joulua fleece valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton perinteisessä kilvassa vuoden turhakkeeksi. UNEP:in kokouksessa joulukuussa maailman maat lupasivat ratkaista merten muovijätteen ongelman, ja tammikuussa Euroopan komissio laati muovistrategian. Silti sitovaan kansainväliseen muoviroskan vähentämisen sopimukseen on vielä pitkä matka. Suurin osa meriin päätyvästä muovista on peräisin vain kymmenestä suuresta joesta, joten täsmätoimilla on onnistuessaan suuri vaikutus.

Euroopan komission muovistrategia on osa kiertotalous-suunnitelmaa. Toiveena on, että vuonna 2030 kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää tai uudelleenkäytettävää. Muovistrategian tiimoilta aihetta tullaan käsittelemään eduskunnassa, ja myös julkisuudessa.

Kiertotalous voi tuntua abstraktilta käsitteeltä, mutta yksinkertaistettuna kyse on siitä, että suunnittelemme jätteen pois jo etukäteen. Käytetyistä hyödykkeistämme ei tule jätettä vaan uuden raaka-ainetta. Lopulta pääsemme kiertoon, jossa emme käytä koko ajan uusia luonnonvaroja kertakäyttöisesti vaan laitamme materiaalin kiertämään monta sykliä eri tuotteina.

Muovin kohdalla kiertotalous näkyy konkreettisesti: jos käyttäisimme muovia aina uudestaan ja uudestaan, se ei päätyisi meriin ja lopulta lautasillemme. Muovijätteen poltto energiaksi ei ole kiertotaloutta, koska sen voi tehdä vain kerran.

Suomella on tässä pelissä vain voitettavaa. Ensinnäkin oman muovikuormamme pienentäminen pitäisi onnistua. Meillä ollaan jo totuttu hyvään kierrätykseen. Nyt tarvitsee vain saada muovinkeräys kuntoon, kuten apulaispormestari Anni Sinnemäki on luvannut Helsingissä tehdä.

Kansainvälisesti meidän kannattaisi esitellä tuottajalähtöistä muovipullojen keräysjärjestelmäämme. Pantin avulla muovipulloja ei heitetä meillä roskikseen, niin kuin monissa muissa maissa. Panttijärjestelmää kannattaisi kehittää myös muihin muovipakkauksiin. Taistelussa muovijätettä vastaan Suomeen voi syntyä uutta tuotantoa ja teollisia työpaikkoja.

Mutta lisäksi meillä on markkinarako muovia korvaavien tuotteiden kehittelyssä. Jo nyt selluloosasta tehdään kosmetiikan mikrorakeita ja pakkausmateriaaleja. Myös ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta uusiutuva puupohjainen vaihtoehto on öljypohjaista muovia viisaampi valinta. Suomessa on osaamista ja innovaatioita korvata perinteisesti muovista valmistettuja tuotteita. Kuluttaja ei huomaa muovista tai puupohjaisesti valmistetussa tuotteessa eroa.

Yleensä ympäristöongelmia ajatellessa ahdistuu, mutta tämä muoviroskaongelma on erilainen. Tämäkin on mittakaavaltaan valtava, mutta konkreettisuutensa ansiosta tämä ongelma on mahdollista voittaa. Esimerkiksi verrattuna ilmastonmuutokseen tai luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen, muoviroskan synnyn ehkäisy ja roskan puhdistaminen merestä voivat onnistua aivan lähivuosina vain muutamia päätöksiä tekemällä. Tämä on ongelma, jonka me voimme, ja meidän pitää, ratkaista.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja.