Flickr / MM

Pintaa syvemmältä

Miltä tuntuisi elää maassa, jossa kadulla pitäisi pysähtyä poliisin tarkastuspisteellä sadan metrin välein henkilökortin skannausta, silmien iiristunnistusta ja matkapuhelimen sisällön tarkastusta varten?

Kadunkulmiin ja lyhtypylväisiin asennetut valvontakamerat tunnistaisivat henkilöllisyyden ihmisten kasvoista ja tallentaisivat jokaisen matkareitin.

Yli puoli miljoonaa uiguuria on suljettu pidätysleireihin viime vuosina.

Supermarketin tai pankin ovella silmät ja kasvot kuvataan taas, käsilaukut läpivalaistaan ja vartija tekee asiakkaille ruumiintarkastuksen.

Huoltoasemalla pitäisi näyttää henkilökorttia ja pysähtyä kasvojentunnistukseen ennen kuin saisi luvan tankata.

Kaikkiin autoihin on asennettu satelliittipaikantimet. Puhelimiin pitää ladata pikaviestisovellus, joka tallentaa kaikki keskustelut, viestinvaihdot ja vastaanotetut videot viranomaisten ylläpitämään tietokantaan.

ILMOITUS

Jos ostaa kaupasta keittiöveitsen, siihen merkitään laserilla henkilökortin ruutukoodi – ainakin jos sattuu kuulumaan väärään etniseen ryhmään.

Edellä kuvatut esimerkit eivät ole George Orwellin romaanista, vaan tämän päivän todellisuutta Kiinan Sinkiangissa.

Yhdysvaltalainen historianprofessori ja Kiina-tutkija James Millward kuvaili Sinkiangissa viime vuonna käyttöön otettuja uusia valvontamenetelmiä New York Timesissa helmikuussa julkaistussa artikkelissa.

Öljyrikkaalla Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinan luoteisosassa on 24 miljoonaa asukasta, joista 11 miljoonaa kuuluu islaminuskoisiin uiguureihin.

Alueen virallisesta nimestä huolimatta uiguureilla ei ole Sinkiangissa minkäänlaista itsehallintoa. Poliittisista linjauksista päättää kommunistipuolue, jota Sinkiangissa edustavat useimmiten vain Kiinan valtaväestöön kuuluvat puolueen jäsenet.

Viime vuonna Sinkiangissa hyväksyttiin laki, joka kieltää uiguurimiehiltä ”epänormaalin parran” kasvattamisen, ilman sen tarkempaa määrittelyä siitä, millainen parta on epänormaali. Naisilta kiellettiin kasvohunnun käyttö. Valtiollisen tv-kanavan katsominen määrättiin pakolliseksi.

Edellisenä kesänä valtion tai kunnan virassa olevilta uiguureilta kiellettiin muslimien paastokuukauden vietto.

Alkoholin myynti tuli pakolliseksi kaikissa ruokakaupoissa ja ravintoloissa.

Uiguureja on syrjitty Sinkiangissa ja muualla Kiinassa vuodesta 1949 lähtien, jolloin puna-armeija miehitti alueen.

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen uiguurit joutuivat viranomaisten silmätikuksi kommunistipuolueen käynnistettyä oman separatismin, ekstremismin ja terrorismin vastaisen kampanjansa, jonka verukkeella toisinajattelijoiden vainoamista on kiristetty koko maassa.

Uiguureja oli mukana myös Osama bin Ladenin sotilaskoulutusleireillä Afganistanissa, ja kommunistipuolue pelkäsi uiguurien ääriliikkeiden väkivaltaisia iskuja myös Kiinassa.

Sinkiangissa mellakoitiin vuonna 2013, ja seuraavana vuonna tehtiin kolme pommi-iskua, joiden kohteena olivat poliisiasemat ja alueen pääkaupungin Ürümqin rautatieasema.

Vastaavien tapahtumien ennaltaehkäisemiseksi viranomaiset ovat laatineet kaikista Sinkiangin uiguureista henkilökohtaisen uhkaprofiilin. Ihmisten pitää täyttää lomake, jossa selvitetään sukulaisuussuhteita, uskonnollisia käyttäytymistapoja ja onko henkilöllä tuttavia ulkomailla tai pidätettynä. Kaikki tiedot tallennetaan tietokantaan, joka luokittelee henkilön joko luotettavaksi, normaaliksi tai epäilyttäväksi.

Epäilyttäviksi luokitellut henkilöt eivät saa matkustaa toiselle paikkakunnalle, vuokrata asuntoa tai hakea työpaikkaa. Pahimmassa tapauksessa heidät passitetaan uudelleenkoulutusleireille.

Yli puoli miljoonaa uiguuria on suljettu pidätysleireihin viime vuosina. Orpokodit ovat paikoitellen niin täynnä, että lapsia lähetetään sijoituskoteihin muualle Kiinaan.

Radio Free Asia kertoi syksyllä, että Hotanin prefektuurissa paikalliset poliisiviranomaiset komennettiin pidättämään 40 prosenttia alueen uiguuriväestöstä.

Uudet valvontamenetelmät otettiin käyttöön pian sen jälkeen kun Chen Quanguo nimitettiin Sinkiangin alueen puoluesihteeriksi. Chen toimi aiemmin puoluesihteerinä Tiibetissä, missä hän onnistuneesti tukahdutti hallituksen näkyvän arvostelun poliisivalvontaa lisäämällä. Viime syksynä Chen nimettiin myös Kiinan kommunistipuolueen politbyroon jäseneksi.

Sinkiangissa Chen moninkertaisti turvallisuusviranomaisten resurssit. Teknisten valvontainnovaatioiden käyttöönoton lisäksi hän on kohentanut työllisyyttä palkkaamalla kymmeniätuhansia uusia poliiseja ja tiedonantajia, useimmat heistä uiguuriväestöstä.

Sinkiangin tilannetta pitkään seuranneet tutkijat uskovat, että tehovalvonnan tavoitteena on turvata alueen öljyntuotantoa sekä Kiinan uuden Silkkitien rakennushankkeita.

Samalla uiguurialuetta käytetään myös koekenttänä yhä lisääntyvälle tietourkinnalle muualla Kiinassa.

Kiina käyttää sisäiseen turvallisuuteen nykyään enemmän rahaa kuin maan puolustusbudjettiin.