Hallitus vastasi keskiviikkona jo neljänteen kuluvan vaalikauden koulutusvälikysymykseen. Ensimmäisen oppositio teki jo syyskuussa 2015. Ensimmäiset välikysymykset koskivat koulutusleikkauksia, uusin koulutuksen tasa-arvoa.
Välikysymysten suuri määrä kertoo siitä, miten raskaana ennen viime vaaleja annetun koulutuslupauksen pettämistä oppositiossa pidetään. Kyseessä oli lupaus, ettei koulutuksesta enää leikata.
Vaikka hallitus selvinnee tästäkin luottamuslauseäänestyksestä, löytävät hallituspuolueet koulutuspetoksen edestään ensi vuoden huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin asti. Siitä voi ennustaa seuraavien vaalikeskustelujen yhtä pääteemaa.
Keskustan petoksen syvyyttä korostaa vielä se, että viime vaalikauden viimeinen välikysymys helmikuussa 2015 koski sekin samaa asiaa. Aloite tuli nimenomaan keskustalta, jonka rinnalla vasemmistoliitto, vihreät sekä nykyisen hallituksen aikana koulutusleikkauksia tehnyt perussuomalaiset vastusti – yllätys, yllätys – koulutusleikkauksia. Oppositiossa ollessaan keskusta piti 1,7 miljardin euron koulutusleikkauksia haitallisina muun muassa koulutukselliselle tasa-arvolle.
Pääministeripuolueeksi päästyään keskusta päätti kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa leikata koulutuksesta ja tieteestä heti kolme miljardia euroa lisää. Koulutuslupauksessa mukana ollut kokoomus on ainoa puolue, joka on ollut mukana leikkauksissa nyt pian kahdeksan vuotta yhtäjaksoisesti.
Hallitus torjui ensimmäisen välikysymyksen kutsumalla leikkauksia uudistamiseksi.
Seuraavia ”uudistuksia” tehtiin keväällä 2016, jolloin olivat vuorossa ammatillisen koulutuksen leikkaukset. Elokuussa 2016 oli vuorossa jo vaalikauden toinen leikkaus yliopistorahoitukseen.
Leikkaukset ovat tehneet kovaa jälkeä oppilaitosten henkilöstön piirissä. Yhteensä opetusalalta on kolmessa vuodessa hävitetty noin 10 000 työpaikkaa.
Kaikki tämä tietenkin näkyy oppilaitosten arjessa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Uusimmassa välikysymyksessä todettiin, että perusopetusta vähennettiin 32 prosentissa kunnista vuonna 2016. Erot opetustuntien määrissä saattavat olla jopa puoli kouluvuotta yhdeksän vuoden aikana.
”Suomen menestystarina on kertomus tasa-arvoisesta ja laadukkaasta koulutuksesta, joka on nostanut kansakuntamme köyhyydestä. Suomi on rakennettu sillä ajatuksella, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja menestyä kotitaustasta riippumatta”, todettiin välikysymyksessä.
Enää koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu Suomessa. Seuraavalle hallitukselle jää paljon paikattavaa – ja sanoista on myös ryhdyttävä tekoihin. Toiseen koulutuspetokseen tällä kansakunnalla ei ole varaa.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi