Korkovähennysoikeuden rajaaminen on osa EU:n veronkierron vastaisen direktiivin toimeenpanoa. Direktiivi asettaa löyhän vähimmäistason aggressiivisen verosuunnittelun torjumiselle EU-maissa. Jäsenmaat hyväksyivät sen kesällä 2016.
Suomessa korkojen vähennysoikeuden rajaamista koskevan hallituksen esityksen lausuntokierros päättyy maanantaina. Kansalaisjärjestöjen mukaan hallituksen esitys jäi torsoksi. Se ei taltuta esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiö Carunan korkokikkailua, jolla se on pienentänyt verotettavaa tulostaan.
Koko EU:n tasolla korkovähennysoikeuden rajaaminen hyväksyttiin vain viiden kuukauden käsittelyn jälkeen. Nopean etenemisen hintana oli heikko lopputulos, jonka myös EU:n veroparatiisit, kuten Luxemburg ja Hollanti, pystyivät hyväksymään, kommentoi maanantaina lausuntonsa jättänyt Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.
EU-direktiivin puitteissa jäsenmaat voivat antaa yritysten vähentää verotuksessa korkomenoja summan, joka vastaa jopa kolmeakymmentä prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Valtiovarainministeriö esittää Suomeen 25 prosentin rajaa. Se on OECD:n veropohjien rapautumista ja voitonsiirtoa torjuvan BEPS-hankkeen suositteleman 10–30 prosentin haarukan yläpäässä ja Kepan vero- ja yritysvastuuasiantuntija Lyydia Kilven mielestä perusteettoman korkea suhteutettuna Suomen korkotasoon.
– Ministeriön lähtökohta on aivan oikea: aggressiivisen verosuunnittelun torjunta ja yritystoiminnan edellytyksiä tukeva verotus eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Verovälttely vääristää markkinoita ja lisää eriarvoisuutta niin Suomessa kuin globaalisti. Nyt esitetty malli jättää kuitenkin mahdollisuuden korkoverosuunnitteluun jatkossakin, Kilpi sanoo.
”Veroparatiisit on tuhottava”
Viime viikolla lausuntonsa antanut Finnwatch toivoo sekin lisää kunnianhimoa direktiivin toimeenpanoon. Koroilla tehtävä aggressiivinen verosuunnittelu on edelleen yleistä, ja ehdotetussa muodossa hallituksen nykyinen esitys ei noudata OECD:n verovälttelyn vastaisen BEPS-hankkeen suosituksia, järjestö totesi.
Kepa ja Finnwatch suosittelevat vähentämiskelpoisten korkomenojen osuuden laskemista esitetystä 25 prosentista lähemmäs 10:tä prosenttia yrityksen oikaistusta tuloksesta.
– Suomi menettää vuosittain jopa yli miljardi euroa aggressiivisen verosuunnittelun takia. Suomen etu on torjua verovälttelyä mahdollisimman tehokkaasti. Samalla veroparatiisitalouden kitkeminen on osa globaalia vastuutamme ja rakentaa kestävämpää kansainvälistä taloutta, perustelee Lyydia Kilpi.
– Veroparatiisit on tuhottava, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo, kun viime syksynä kohuttiin Panaman papereista.