Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia, kertoo THL:n perjantaina julkaisema tutkimus. Lisäksi useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua ja lähes viidennes ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.
THL selvitti tutkimuksessaan 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Vastaajat jaettiin viiteen eri tuloryhmään, joista alimman tulot olivat korkeintaan noin 15 000 euroa vuodessa ja ylimmän vähintään noin 30 000 euroa vuodessa.
Tutkimuksessa valtaosa ikääntyneistä ilmoitti tarvinneensa terveyskeskuslääkärin palveluita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Eniten palveluita tarvitsivat pienituloisimmat. Tätä selittävät osin sosioekonomiset terveyserot. Muun väestön tavoin pienituloisuuteen liittyy ikääntyneillä keskimääräistä heikompi fyysinen ja psyykkinen toimintakyky sekä suurempi sairastuvuus.
– Pienituloiset ikääntyneet, erityisesti toimeentulotukea hakeneet, jättävät muita useammin menemättä lääkäriin rahanpuutteen vuoksi. Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa, ja niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää, sanoo tutkija Katri Hannikainen.
Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan.
Yksin eläminen lisää kotihoidon tarvetta
Selvityksen mukaan lähes joka neljäs pienituloisimmista 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, suurituloisimmista hieman useampi kuin joka kymmenes.
Taustalla on paitsi pienituloisten suurempi sairastuvuus, myös yksin eläminen. Pienituloiset elävät yksin suurituloisia huomattavasti useammin, jolloin kotihoidon merkitys avun antajana korostuu sairauden kohdatessa tai toimintakyvyn heikentyessä.
Suomessa on jo kauan ollut tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan myöhäiseen ikään.
– Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen arvioi.
Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013–2015. Otoksen koko oli 54 853 ja vastanneiden osuus 69 prosenttia.