Potere al Popolo

Uuteen Potere al Popolo -liittoutumaan on tullut jo toistasataa järjestöä.

Italian vasemmisto on jo pitkään ollut toivottoman hajanainen. Puolueita on syntynyt ja hajonnut, liittynyt yhteen ja eronnut. Vaalikannatus on kuihtunut.

Viimeisin yritys radikaalin vasemmiston voimien kokoamiseksi johti vähän ennen joulua liittoutuman Potere al Popolo (Valta kansalle) perustamiseen.

Lähtösysäyksensä liittoutuma sai napolilaisesta Je so’ pazzo -nimisestä sosiaalisesta keskuksesta. Se on yksi autonomisista sosiaalisista keskuksista, joita Italian kaupunkeihin on syntynyt 1980-luvulta lähtien, usein vallattuihin rakennuksiin.

Potere al Popolo aloitti ruohonjuuritasolta Napolista.

Je so’ pazzo (”Olen hullu”) toimii entisessä vankimielisairaalassa. Siellä pyöritetään klinikkaa, soppakeittiötä, kirjastoa ja kulttuuritoimintaa.

Lähtötaustansa mukaisesti Potere al Popolo (PaP) korostaa voimakkaasti ruohonjuuritasoa. Siihen on lähtenyt mukaan muita sosiaalisia keskuksia, ammattiyhdistyksiä, kansalaisryhmiä ja opiskelijajärjestöjä.

ILMOITUS

Mukaan on lähtenyt myös useita kommunistitaustaisia puolueita – merkittävimpänä Rifondazione Comunista – sekä muita pieniä puolueita.

Tammikuun alun järjestäytymiskokouksessa liittoutuma valitsi puheenjohtajakseen Je so’ pazzon johtajan, yliopistotutkija Viola Carofalon.

Mallia ulkomailta

PaP on ilmoittanut ottavansa mallia Britannian työväenpuolueessa Jeremy Corbynin tukena toimivalta vasemmistosiiven Momentum-liikkeeltä sekä Jean-Luc Mélenchonin La France insoumise -liikkeeltä. Yhtäläisyyksiä voi nähdä myös Espanjan Podemos-liikkeeseen.

Esikuvien mukaan pyrkimyksenä on muuttaa kansalaisaktiivisuus vaaleissa vaikuttavaksi voimaksi. Sosiaalisen median käyttöä ja paikallistason kokouksia korostetaan.

Liittoutuma osallistuu maaliskuun vaaleihin, mutta se on sanonut varsinaisen tähtäimensä olevan kauempana, prosessissa, jossa paikallisyhteisöt ”saavat takaisin itseluottamuksensa muutoksen tekemiseen”, kuten liikkeen manifestissa sanotaan.

Gallupeissa PaP on saanut parin prosentin kannatuksen. Sillä on yksi edustaja europarlamentissa, Barbara Spinelli, joka valittiin vuoden 2014 eurovaaleissa yhtenä kolmesta L’Altra Europa con Tsipras (Toinen Eurooppa Tsiprasin kanssa) -vaaliliiton kolmesta läpimenneestä. Vaaliliitto oli edellinen yritys Italian vasemmiston kokoamiseksi.

Potere al Popolo ilmoittaa olevansa rasismin ja seksismin vastainen sekä antikapitalistinen. Se haluaa ajaa prekariaatin ja maahanmuuttajien aseman parantamista, oikeutta työhön ja kohtuulliseen palkkaan, ilmaista terveydenhoitoa ja koulutusta sekä ympäristönsuojelua.

Toinenkin uusi

Aiemmin syksyllä hankkeilla oli laajempi vasemmistoliittoutuma. Mukana oli myös Demokraattisesta puolueesta eronneiden vasemmistososiaalidemokraattien muodostama Demokraattinen ja edistyksellinen liike (MDP).

Tämä hanke kuivui kasaan, kun MDP:n johto oli jäsenten selän takana sopinut vaaliliitosta entisen puolueensa kanssa. Vaaliliitto peruttiin, ja lopulta joulukuussa muodostettiin uusi Liberi e Uguali (LeU eli vapaa ja tasa-arvoinen) -liittoutuma.

MDP:n lisäksi LeU:ssa on mukana muun muassa Viiden tähden liikkeestä ja kommunistipuolueista eronneita.

Liberi e Uguali saa gallupeissa 5–7 prosentin kannatuksen. Siihen on siirtynyt 59 alahuoneen edustajaa ja sitä johtaa senaatin puhemies Pietro Grasso.