Lehtikuva/Munir Uz Zaman

Suomelle paljon moitteita turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja translaista.

Amnesty Internationalin torstaiaamuna julkaisema vuosiraportti kattaa 159 maan ihmisoikeustilanteen viime vuodelta.

Raportin johtopäätös on se, että maailman johtajien vihaa täynnä oleva retoriikka on muuttunut teoiksi. Se uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän.

Myönteisenä Amnesty pitää sitä, että kun poliittiset johtajat heikensivät puheillaan ihmisoikeuksia, kansalaiset ympäri maailman nousivat puolustamaan niitä. Suomessa tästä ovat esimerkkeinä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo vuosien työn tuloksena, turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustava kuukausia kestänyt mielenilmaus Rautatientorilla sekä tuhannet transaktivisti Sakris Kupilan puolesta kampanjoineet ympäri maailman.

Apartheid, sotarikoksia ja Donald Trump

Viime vuosi alkoi Donald Trumpin virkaanastumisella Yhdysvaltain presidentiksi. Hän asetti ensitöikseen maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville ihmisille.

– Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin. Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin: myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia, ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme, sanoo Salil Shetty, Amnesty Internationalin pääsihteeri.

ILMOITUS

Maailma ei reagoinut sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä eikä vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ympäri maailman. Ranskassa rajoitettiin oikeutta mielenilmaukseen, ja Venäjällä ja Puolassa heikennettiin naisten oikeuksia.

Sadat ihmisoikeuksien puolustajat saivat surmansa

Samaan aikaan tuhannet nousivat puolustamaan ihmisoikeuksia. Chilessä uudistettiin tiukkaa aborttilakia, Taiwanissa otettiin ensiaskeleet kohti tasa-arvoista avioliittolakia, ja Suomessa ja Australiassa se tuli voimaan. #MeToo-ilmiö toi seksuaalisen häirinnän ja väkivallan laajuuden näkyväksi.

– Hallitukset yrittävät hiljentää kansaa, ja ihmisoikeustyö on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Viime vuonna yli 300 ihmisoikeuksia puolustanutta ihmistä sai surmansa, Salil Shetty kertoo.

Myös Amnesty Internationalin toimintaa pyrittiin rajoittamaan viime vuonna, kun Turkissa pidätettiin järjestön toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, joka on yhä vangittuna. Unkarissa on valmisteilla lainsäädäntö, joka merkittävästi heikentäisi niin Amnestyn kuin muidenkin ihmisoikeusjärjestöjen toimintamahdollisuuksia maassa.

Suomella paljon parannettavaa

Amnesty International arvostelee Suomea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta, yksityisyyden suojaa uhkaavasta tiedustelulakipaketista, naisiin kohdistuvan väkivallan palvelujen riittämättömyydestä ja translain puutteista.

Juuri eduskuntaan tulleella tiedustelulla puututaan Amnestyn mukaan keskeisiin ihmisoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Amnestyn mukaan esitetty perustuslain muutos voi olla perusteltu ainoastaan, jos tiedustelua valvotaan tehokkaasti ja yksilöillä on riittävät oikeussuojakeinot käytössään.

– Valtioilla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja toteuttaa näitä oikeuksia, Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.

Amnesty arvostelee voimakkaasti Suomessa viime vuosina muutettuja turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä.

– Turvapaikkapolitiikan kiristykset kasvattavat palautuskiellon loukkaamisen riskiä. Hallituksen tulisi selvittää kiristysten yhteisvaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin oikeusturvan palauttamiseksi, Johansson vaatii.

Translaista vetoomus Sipilälle

Amnesty International on kampanjoinut Suomen translain muuttamiseksi globaalisti. Transaktivisti Sakris Kupilalle on sadellut tukea ympäri maailman Kanadasta Uuteen-Seelantiin ja Taiwanista Etelä-Afrikkaan.

– Olen todella vaikuttunut niistä tuhansista ihmisistä, jotka ovat osoittaneet tukensa minulle. Heidän avullaan jaksan itsekin jatkaa taistelua ja uskoa siihen, että translaki Suomessa muuttuu itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi, Kupila sanoo.

Suomessa yli 20 000 allekirjoitusta kerännyt vetoomus luovutetaan pääministeri Juha Sipilälle maaliskuussa. Suomen edustustoihin on jo toimitettu kymmenien tuhansien allekirjoittajien vetoomuksia.