Yksityiset terveys- ja hyvinvointialojen yritykset eivät näytä piittaavan sote-rajoituslain kiristyksistä. Sopimuksia haetaan nyt yksittäisten kuntien kanssa.
Yritykset esittävät kunnille yhteisyritysten perustamista siten, että enemmistö omistuksesta tulee yrityksille. Erityisen aktiivisesti yhteisyrityksiä on kaupannut eräs kotimainen yritys etenkin Uudenmaan ruotsinkielisille kunnille. Kunnille on perusteltu hankkeita, että tällä tavoin turvataan ruotsinkielisten palvelut jatkossakin.
– Totta kai palvelujen pitäminen lähellä houkuttaa kuntia. Samalla yhteisyritykset kuitenkin rajoittavat sote-uudistuksessa luvattua valinnanvapautta ja voivat pahimmillaan tuoda miljardien lisälaskut, sanoo erityisasiantuntija Sari Bäcklund Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä.
Koska maakuntien pitää turvata valinnanvapaus, ne joutuvat neuvottelemaan kaikki ulkoistukset uudelleen ja/tai irtisanomaan sopimukset. Bäcklund huomauttaa, että sopimuksissa mainituista korvauksista yrityksille ei ole kerrottu julkisuuteen. Laki on hänen mukaansa kirjoitettu niin epäselvästi, että irtisanomisista voi tulla kustannuksia.
– Voi olla, että kustannukset tulevat kunnalle tai maakunnalle. Tämä on auki. Kuntien pitäisi malttaa olla tekemättä pikaisia ratkaisuja, jotka tulevat tosi kalliiksi.
Bäcklund huomauttaa, että mikäli kuntien kädet sidotaan yhteisyrityksiin vuosikausiksi eteenpäin, sote-uudistuksessa mainitut säästöt jäävät saamatta.
Irtisanomiskorvauksista riitaa?
Rajoituslain kiristyksillä haluttiin estää Meri-Lapin sote-ulkoistuksen kaltaiset ratkaisut muualla.
Nykyään pitkäkestoisiin ulkoistussopimuksiin täytyy liittää irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista. Kiristys koskee sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 2020 jälkeen. Maakunnalla on näissä tapauksissa oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.
Rajoituslaki on voimassa vuoden 2019 loppuun. Meri-Lapin ulkoistus ehdittiin tehdä ennen näitä muutoksia.
Kiristykset eivät JHL:n Bäcklundin mukaan näytä vähentäneen yritysten ärhäkästä markkinointia. Yritykset pyrkivät saamaan sopimukset valmiiksi ennen sote-paketin eduskuntakäsittelyä ja ennen maakuntalain voimaantuloa.
Eräälle kunnalle esitettiin mallia, jossa yhteisyritys ottaisi vastuulleen koko kunnan sote-palvelut summalla, jonka kunta on käyttänyt peruspalveluihin.
Bäcklund huomauttaa, että kotimaisten yritysten lisäksi kermankuorintaa ovat yrittäneet ylikansalliset terveysyritykset.
JHL:ssa toivotaan, että maakunnat heräisivät valvomaan omaa etuaan ja estämään ulkoistukset kuntien ja yritysten yhteisyrityksiin.
– Kun maakunnat ryhtyvät valmistelemaan sote-palveluja, niille ei saisi tulla yllätyksenä, että alueella on tehty kokonaisulkoistuksia. Jo nyt uuden maakunnan pitäisi seurata tilannetta, Bäcklund sanoo.
Meri-Lappi markkinaoikeuteen
Yksin Meri-Lapin kuntien päätös ulkoistaa Länsi-Pohjan keskussairaala ja alueen perusterveydenhuolto Mehiläinen Oy:n kanssa perustettavalle yhteisyritykselle tietää sopimuksen purkautuessa yhteiskunnalle miljardien sakkomaksuja. Sopimus on tehty 15 vuodeksi.
Joka tapauksessa Meri-Lapin ulkoistuksen laillisuus punnitaan kevään mittaan markkinaoikeudessa. Kiistaa käydään siitä, onko yli 400 000 euron ulkoistuksessa rikottu hankintalakia. Punnittavaksi tulee, olisiko tuon suuruusluokan hankinnat pitänyt kilpailuttaa Euroopan laajuisesti.