Perhevapaauudistuksen kaatuminen oli suuri pettymys. Uudistukseen ladattiin suuria toiveita. Sillä tavoiteltiin työelämän tasa-arvon lisäämistä, työn ja perheen yhteensovittamista, joustavuutta ja naisten työmarkkina-aseman parantamista.
Isien haluttiin ottavan nykyistä suurempi vastuu pienen lapsen hoitamisesta. Pienten lasten äidit haluttiin nykyistä nopeammin töihin. Perhevapaauudistuksen yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista oli perhevapaiden tasa-arvoisempi jakaminen ja isien roolin vahvistaminen.
Alunperin onnistumista epäiltiin, sillä hallituksen itselleen asettamat rajaukset sekä hallituspuolueiden ideologiset näkemyserot olivat tiedossa jo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) työryhmän aloittaessa.
Kokoomus on ajanut voimakkaasti muutoksia perhevapaiden lisäksi esiopetukseen. Nämä ovat olleet hallituskumppaneille keskustalle ja sinisille toisarvoisia, sillä näille puolueille lasten hoitaminen kotona on arvo sinänsä. Keskustalle kotihoidontuki on poliittisesti merkittävä.
Pääministeri Sipilä puolusteli hallituksen uudistuksen kaatumista kalleudella. Uudistus olisi maksanut liikaa ja vaikutukset työpaikkoihin ja työllistymiseen olisivat jääneet vähäisiksi.
Perhevapaauudistuksen poliittisessa pelissä päähenkilö, lapsi, on jäänyt sivuraiteelle. Keskiössä ovat hyvinvointivaltion rakenteet, tasa-arvo, perheiden valinnanvapaus sekä naisten ja miesten erilainen työmarkkina-asema.
Perhevapaauudistus on kuvaava esimerkki siitä, miten lyhytnäköisesti lapsia koskevista asioista päätetään. Perhevapaauudistuksen yksi kantavista ideoista oli lisätä lapsen ja isän yhteistä aikaa. Se mikä ei synny vapaaehtoisesti, sitä olisi vauhditettu lisäämällä korvamerkittyä isyysvapaata.
On vaikea harkita ja ottaa puheeksi isyysvapaita työpaikalla, jos isien vapaiden pitäminen työpaikalla ei ole tavallista. Useimmiten perheen kannalta on taloudellisempaa, että pienipalkkaisempi äiti hoitaa lapsia kotona.
Nykyisin vain joka toinen isä hoitaa lasta pääasiassa itsenäisesti ollessaan pidemmällä isyysvapaalla. Isän ja pienen lapsen läheissuhteen tiellä on monia esteitä. Perhevapaat on yksi keino raivata esteitä ja muuttaa asenteita. Lainsäädännössä tehdään arvovalintoja, kuten tehdään perheissäkin.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi