Itku ja hammastenkiristely oli suurta kokoomuksessa viime viikon perjantai-iltapäivästä lähtien: keskusta kaataa perhevapaauudistuksen, koska se ei anna tuumaakaan periksi kotihoidontuesta. Vanhoilliset pitävät kiinni siitä, että äidin paikka on kotona, kuulutettiin niin monella suulla, ettei voi välttää vaikutelmaa koordinoidusta hyökkäyksestä.
Poliittisessa spinnauksessa kokoomus on erityisen taitava. Nytkin sen julistamasta totuudesta tuli vähäksi aikaa vallitseva totuus. Sen muotoili muun muassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoituksessaan kokoomuksen Verkkouutisissa. ”Työtä tehtiin tasa-arvon, työllisyyden ja perheiden sujuvan arjen takia”, hän aloitti. ”Perhevapaauudistus ei ollut säästöhanke”, hän jatkoi.
Grahn-Laasonen piti selvänä, ettei uudistusta voi tehdä ilman, että jokin muuttuu.
”Myös perheiden tuet olisivat siis muuttuneet. Olimme tähän valmiita, koska muutoksilla olisi kannustettu tasa-arvoon ja työhön.”
Laskelmat vahvistavat: keskusta oli oikeassa
Keskusta jäi jalkoihin yrittäessään viestittää, että Grahn-Laasosen mainitsemat muutokset olisivat todellisuudessa olleet leikkauksia suurimmalle osalle perheitä. Sosiaali- ja terveysministeriön torstaina julkistamat laskelmat vahvistavat, että keskusta on oikeassa.
Ministeriö julkisti seitsemän esimerkkitapausta vielä viikko sitten valmisteilla olleen uudistuksen vaikutuksista perheiden etuihin. Johtopäätös on tämä: ”Ilman käyttäytymismuutoksia perhe-etuuksien määrä laskisi noin 2/3 osalla perheistä ja noin 1/3 perheistä etuuksien yhteismäärä kasvaisi.”
Viime vaiheessa hallituksen valmistelu rajautui erityisesti malliin, jota kutsutaan I1:ksi. Siinä äidillä ja isällä olisi ollut kummallakin neljän kuukauden kiintiö perhevapaaseen. Lisäksi kumman tahansa vanhemman käytettävissä olisi ollut viisi kuukautta. Nykyään äidille on korvamerkitty noin neljän kuukauden osuus vanhempainvapaasta, sen jälkeen alkaa 6,5 kuukauden jakso, jonka kumpi tahansa vanhemmista voi käyttää.
Pienituloisille erityisen kova leikkaus
STM:n laskelmissa tässä mallissa voittajia olisivat olleet ne perheet, joissa kyseessä on ensimmäinen lapsi, äidin tulot 3 000 ja isän 3 500 euroa kuukaudessa, ja isä käyttää oman päivärahakiintiönsä kokonaan.
Erityisen paljon taas olisi hävinnyt perhe, jossa äidin päivärahan perusteena olevat tulot ovat 1 000 ja isän 2 000 euroa ja jossa isä ei käytä vapaitaan. Tällaisessa tapauksessa puhutaan jo sadoista euroista kuukaudessa lapsen toisen ikävuoden jälkeen.
Vähän yli tuhannen työpaikan tähden
STM:n julkistamien muiden aineistojen perusteella keskusta näyttää olevan oikeassa myös siinä, että uudistus olisi ollut kallis, mutta työllisyysvaikutuksiltaan olematon.
Viime vaiheessa esillä olleiden mallien julkista taloutta heikentävä vaikutus olisi ollut noin 90–100 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus olisi ollut 1 300–1 600 henkilötyövuotta.
Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää todella siltä, että perhevapaauudistus saikin kaatua – tässä muodossa. Uuden kanssa päästään liikkeelle vasta eduskuntavaalien jälkeen. Silloin pitää hyväksyä, että uudistukset saavat myös maksaa.