Brittiläinen Oxfam on ollut yksi suurimmista ja arvostetuimmista kehitysapujärjestöistä. Nyt se on antanut alkusysäyksen jatkuvasti laajenevalle skandaalille.
The Times -lehti kertoi viime perjantaina Oxfamin maajohtajana Haitissa toimineen Roland Van Hauwermeinin käytännössä pitäneen bordellia Oxfamin vuokraamassa huvilassa. Vuokra maksettiin tietysti järjestön varoista, joista osa tuli lahjoittajilta ja osa valtionapuna.
Useat Oxfamin työntekijät käyttivät säännöllisesti hyväkseen naisia – epäilyjen mukaan myös alaikäisiä – vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeisessä ahdingossa. Haitin maanjäristyksessä kuoli 220 000 ihmistä, loukkaantui 300 000 ja kodittomaksi joutui 1,5 miljoonaa.
Britanniassa on jo alettu vaatia kehitysrahojen leikkaamista skandaalin takia.
Asia tuli Oxfamin korkeimman johdon tietoon, mutta se ei suinkaan informoinut Haitin viranomaisia. Päinvastoin, johdon suurin huoli oli se, ettei järjestö saisi kielteistä julkisuutta. Päätekijät saivat erota ”kunniallisesti”.
Pian tuli ilmi, että Oxfamin tiloja oli käytetty prostituutioon myös Tšadissa 2006.
Tapaukset avasivat Pandoran lippaan aivan kuin Harvey Weinsteinin tapaus seksuaalisen ahdistelun suhteen syksyllä. Yhä uusia todistajia ilmaantui kertomaan, ettei kyse ole pelkästään Oxfamista.
Haitin ja Tšadin tapahtumat eivät olleet ikävä poikkeus, vaan avustettavien maiden köyhimpien ihmisten seksuaalinen riisto on monissa järjestöissä suorastaan normaali käytäntö. Ihmiset, joiden tehtävä olisi kitkeä ihmiskauppaa, osallistuvat siihen. Nälkäisiä saatetaan taivutella seksiin ruoka-avustuksilla kiristäen.
Tulilinjalle on joutunut myös YK alajärjestöineen. Niissä kuten monissa muissakin järjestöissä on vuosikymmeniä vallinnut vaikenemisen ja vaientamisen kulttuuri.
Esimerkiksi vuonna 1999 YK:n poliisijoukkojen tarkkailijana Bosniassa toiminut Kathryn Bolkovac sai palkaksi potkut, kun hän paljasti työtovereidensa maksaneen seksistä, raiskanneen alaikäisiä ja käyneen ihmiskauppaa.
Nyt ovat myös hyeenat tulleet haaskalle. Britanniassa on jo näkyvissä, että kehitysyhteistyölle vihamieliset tahot haluavat käyttää skandaalia kyseenalaistaakseen koko kehitysavun ja leikatakseen siltä varoja.
Konservatiivien oikeistolaisinta laitaa edustava Jacob Rees-Mock kuvautti itsensä käsissään skandaalilehti Daily Expressin etusivu, jossa luki ”Ristiretki. Lopetetaan ulkomaisen avun hullutus”.
Rees-Mock vaatii Britanniaa leikkaamaan kehitysapuaan ja luopumaan 0,7 prosentin bkt-osuudesta. Tätä nykyä Britannia täyttää tämän kansainvälisen tavoitteen.
Pääministeri Theresa May on toistaiseksi torjunut tällaiset pyrkimykset. Mutta hänen asemansa horjuu, ja vielä muutama kuukausi sitten aivan mahdottomana tarjokkaana pidetty Rees-Mock on noussut gallupeissa seuraajapörssin kärkeen.
Ei ole vaikeata arvata, että Oxfamin ja muiden järjestöjen kunniatonta toimintaa tullaan käyttämään laajasti hyväksi.
Voi jopa olla, että nousemassa on vastaava reaktio, joka pilasi Kööpenhaminan ilmastokokouksen 2009 ja haittasi vuosia ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Silloin kohu ilmastotutkijoiden sähköposteista nostettiin käytännössä tyhjästä, nyt sentään on aihetta.
Apujärjestön vaientaminen sopisi monelle hyvin, sillä ne ovat – myös Oxfam – tuottaneet monia poliitikoille kiusallisia raportteja.
Liian monelta on järjestöissä päässyt unohtumaan, että pitäisi elää niin kuin opettaa. Ja kun tarpeeksi kauan lakaisee ikävät asiat maton alle, iskee kielteinen julkisuus sitäkin kovempaa.