Lehtikuva/Jussi Nukari

Edellinen hallitus paransi, nykyinen heikentää heikoimpien asemaa.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) keskiviikkona julkaisemat laskelmat tuovat uutta valoa viime vuoden lopulla käytyyn tuloerokeskusteluun. Tilastokeskuksen vuotta 2016 koskevan tilaston perusteella hallituspuolueet väittivät, ettei nykyinen hallitus lisää tuloeroja. Keskustelua käytiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän teettämästä laskelmasta, jonka mukaan hallituksen budjettiesitys kuluvalle vuodelle 2018 nimenomaan kasvattaa tuloeroja.

Uusien laskelmien perusteella näyttää siltä, että vasemmistoliitto oli oikeassa.

Sosten teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Tuolloin vallassa oli Jyrki Kataisen (kok.) hallitus, jossa vasemmistoliittokin oli mukana.

Vuonna 2015 valtaan nousi Juha Sipilän (kesk.) kolmen puolueen hallitus. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten sekä tämän vuoden budjetissa sinisten tekemät muutokset ovat vuodesta 2015 lähtien heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

ILMOITUS

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöille välittyneen kokemustiedon perusteella toimeentulo on vaikeutunut viime vuosina useilla väestöryhmillä. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin vedottu siihen, että hallituskaudella tuloerot eivät ole kasvaneet. Tämä pitää paikkaansa vuoteen 2016 saakka, mutta selvityksemme perusteella on tapahtunut käänne eriarvoisuutta lisäävään suuntaan, Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Indeksijäädytykset purevat

Pienituloisten toimeentuloa on viime vuosien aikana vaikeutettu, koska perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä. Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina.

Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen. Sosten selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

Sosten selvityksen on tehnyt Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen. Se löytyy kokonaisuudessaan täältä. Kansan Uutiset on kertonut Honkasen laskelmista jo helmikuun alussa.

Laskelmat osoittavat, että esimerkiksi työttömiin leikkaukset ovat kovaa. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa kuukaudessa, mutta niiden vuoksi se on jäänyt alle 700 euroon. Työttömän toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyysturvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia.

Pienituloisimpien tilanteen heikkeneminen näkyy myös siinä, että asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja toimeentulotukiriippuvuutta.

Veronkevennyksiin vai pienituloisimmille?

Eriarvoisuuden vähentämisen kannalta selvityksen tulokset ovat Sosten mukaan huolestuttavia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä, järjestössä katsotaan.

– Politiikkaan tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Selvityksen perusteella on selvää, että indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida, Kiukas vaatii.

Vuoden 2018 indeksijäädytyksen kompensointi perusturvaetuuksiin maksaisi arviolta 100 miljoona. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien asemaa voidaan parantaa myös verotuksellisin toimin, esimerkiksi ulottamalla kunnallisveron ansiotulovähennys myös etuustuloihin. Tämä maksaisi Sosten mukaan noin 200 miljoonaa euroa.

Näiden toimien yhteisvaikutus julkistalouteen on suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten.

– Perusturvan leikkaukset ovat heikentäneet yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien henkilöiden tilannetta. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Leikkausten perusteena ja oikeutuksena käytettiin valtion talouden heikkoa tilannetta ja näkymää. Nyt näkymä on muuttunut, talous kasvaa. Jos hallitus haluaa pitää kaikki mukana, se peruu indeksien jäädytykset, Kiukas toteaa.