Vain joka neljäs suomalaisessa työelämässä tapahtuva seksuaalinen häirintäteko ilmoitetaan esimiehelle tai muulle työnantajan edustajalle. Tämä tuli ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämässä laajassa kyselyssä. Taloustutkimuksen tekemä kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön ja siihen vastasi yli 2 100 henkilöä.
– Seksuaalisesta häirinnästä ilmoittamisen vähäisyys on huolestuttava tieto. Jokaisella työpaikalla pitäisi olla ilmapiiri, jossa häirinnästä halutaan ja uskalletaan kertoa työnantajalle, jotta tämä voi asiaan puuttua, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Kyselyn mukaan seitsemän prosenttia työikäisistä ilmoittaa kokeneensa seksuaalista häirintää työssään viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana.
Naisista seksuaalista häirintää on kokenut 12 prosenttia ja miehistä kaksi prosenttia. Naisten seksuaalisen häirinnän tapaukset ovat yhteydessä henkilön ikään: alle 25-vuotiaista naisista häirintää on kahden viime vuoden aikana työssään kokenut joka neljäs, kun yli 60-vuotiailla naisilla luku on kuusi prosenttia. Koko työuransa aikana seksuaalista häirintää on kokenut lähes joka neljäs.
Häiritsijä on useimmiten asiakas
Kyselyn mukaan 60 prosentissa koetuissa seksuaalisen häirinnän tapauksissa tekijä on ollut asiakas. Työkaverit ovat olleet tekijänä 36 prosentissa tapauksista ja esimiehet 16 prosentissa tapauksista.
– Jokainen seksuaalinen häirintäteko on liikaa, on häiritsijänä sitten asiakas, työkaveri tai esimies. Kaikkien osapuolten, niin työnantajan kuin työntekijöidenkin, on tunnettava vastuunsa häirinnän ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa työpaikalla, painottaa EK:n asiantuntija Katja Leppänen.
EK: Nollatoleranssi tarvitaan
EK kehottaa ottamaan jokaisella työpaikalla nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään. Seksuaalista häirintää koskeva lainsäädäntö antaa jo laajat mahdollisuudet puuttua häirintään. Nyt tarvitaankin ennen kaikkea asennemuutosta.
– Pyrimme omalta osaltamme kitkemään seksuaalista häirintää työelämästä esimerkiksi tarjoamalla jäsenyrityksillemme neuvontaa ja koulutusta häirintäasioissa. Lisäksi osallistumme aktiivisesti ministereiden Lindström, Saarikko ja Mattila joulukuussa käynnistämään keskusteluun siitä, miten hallitus ja työmarkkinajärjestöt voisivat edistää häirintävapaata työelämää Suomessa, Häkämies lupaa.