Toukokuussa siitä tulee kuluneeksi kolme vuotta. Hallitusneuvottelujen päätteeksi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä julistaa poikkeuksellisen hyvää henkeä. Vieressä myhäilevät kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ja perussuomalaisten Timo Soini, kun Sipilä sanoo kolmikon muodostavan oikeastaan yhden puolueen.
Ilmapiiri on täysin toinen kuin traumaattisen kevään jälkeen, jolloin edellisessä hallituksessa kokoomus ja SDP äänestivät eduskunnassa kumoon omia esityksiään.
Nyt yhteisestä hallituspuolueesta on jäljellä nykyisen johtokolmikon eilen illalla yhtä aikaa lähettämät saman sisältöiset twiitit: ”Perhevapaauudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella. Yhteistä mallia ei valitettavasti löytynyt.”
Uudistus siis kaatui maanantaina hallitusta johtavan trion iltaistunnossa.
”Tämä hallitus on valitettavasti lähinnä tehnyt ´uudistuksiksi` nimettyjä leikkauksia ja tulonsiirtoja jo valmiiksi hyvin pärjääville. Todelliset reformit siirtyvät seuraavan hallituksen vastuulle”, twiittasi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja samassa hengessä pettymystään purki muukin oppositio.
Ajavat muiden vastustamia asioita
Uudistuksen kaatuminen nosti pintaan kokoomuksen ja keskustan huonot välit. Puolueet eivät enää jaksaisi sietää toisiaan, mutta vaaleihin on yli vuosi aikaa ja tärkein on hoitamatta. Kauhun tasapaino pitää hallitusta koossa, jotta keskusta saisi kaikkien muiden vastustaman maakuntauudistuksen ja kokoomus kaikkien muiden vastustaman valinnanvapausmallin läpi.
Perhevapaauudistuksessa kokoomus syyttää keskustan pitävän kiinni kotihoidontuesta, joka pitää äitejä poissa työelämästä. Keskusta pitää nimenomaan kiinni 1980-luvulla luodusta kotihoidontuesta.
1 600 henkilötyövuotta 80 miljoonalla?
Sipilä selvitti keskustan kantaa blogissaan. Asiantuntijoiden tekemien vaikutusarvioiden mukaan viime vaiheessa esillä olleen perhevapaamallin työllisyysvaikutus olisi ollut enimmillään 1 600 henkilötyövuotta.
”Tämä oli odotusarvoihin ja julkisuudessa esiintyneisiin lukuihin sekä uudistuksen kustannuksiin verrattuna huomattavan pieni luku.”
”Lyhyellä tähtäimellä malli olisi näyttäytynyt ja koettu etuuksien heikennyksenä potentiaalisesti 2/3 perheistä. Tämä olisi heikentänyt etenkin pienituloisten perheiden asemaa. Tätä Keskusta ei voinut hyväksyä”, Sipilä kirjoitti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi A-studiossa, että uudistus olisi maksanut 80 miljoonaa euroa.
– Samalla oli riski, että jos äiti ei työllistykään tai isä ei pidäkään vapaitaan, kaksi kolmasosaa perheistä olisi perhe-etuuksina kokenut sen heikennyksenä.
Perhevapaauudistuksen tarkoitus oli kannustaa naisia nopeammin työelämään ja isiä pitämään enemmän vapaata pienten lastensa kanssa.
Vaikka lainsäädäntö loisi tälle puitteet, ongelmana ovat silti miesten asenteet. Kaikki isät eivät käytä edes syntymän yhteydessä olevaa isyysvapaata ja vanhempainvapaakauden jälkeistä isyysvapaata käytti vain kolmasosa isistä vuonna 2014.
Kelan vuonna 2016 toteuttamassa laajassa perhevapaita ja lasten hoitoratkaisuja koskevassa kyselyssä kävi ilmi, että miehet miettivät ratkaisua tehdessään sen vaikutusta tulevaan eläkkeeseen huomattavasti enemmän kuin naiset.