Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti perjantaina dramaattisesti, että pitkään valmisteltu perhevapaauudistus on kaatunut rahapulaan. Hallituksen viime keväänä itse itselleen asettaman raamin mukaan uudistus tehdään, mutta siihen ei anneta lisää rahaa.
”Kun on vastuussa prosessista, joutuu tekemään kokonaisarvion. Minun kokonaisarvioni oli, ettei pöydässä olleilla reunaehdoilla olisi saatu tasapainoista uudistusta, joka olisi vastannut niin perheiden, työelämän kuin tasa-arvon tarpeisiin”, Saarikko kirjoitti blogissaan perjantaina.
Saarikon ilmoitus käynnisti välittömästi sanasodan keskustan ja kokoomuksen välillä. Kokoomuksesta syytettiin uudistuksen kaatumisen taustalla todellisuudessa olevan se, että puolue on hirttäytynyt kotihoidontuen koskemattomuuteen.
Keskusta ei halua ärsyttää enempää kannattajiaan
Viikonloppuna alkoi selvitä, että tästä on todella kysymys. Kannatuskriisissä olevan keskustan eduskuntaryhmässä on käyty asiasta kriittistä keskustelua. Ydinkannattajakuntaa ei haluta ärsyttää taas yhdellä uudella leikkauksella.
Saarikon sunnuntaina blogissaan julkaiseman laskelman mukaan uudistusta oltiin todella tekemässä tavalla, joka leikkaisi kotihoidontukea merkittävästi.
”Otetaan esimerkkiperhe, jolla on 2,5-vuotias lapsi ja hänellä 5-vuotias sisarus. Perheen töissä käyvä puoliso on pienituloinen. He saavat yhteiskunnalta nyt kokonaisuudessaan 584 euroa kuussa. Esitetyn uudistuksen mukaan he saisivat 200 euroa kuussa”, Saarikko kirjoitti.
Saarikon mukaan uudistuksen työllisyysvaikutuksia on suuresti liioiteltu. Ministeriryhmässä esillä olleiden mallien vaikutus arvioitiin vain tuhanneksi henkilötyövuodeksi, sillä kotona 3-vuotiaaksi asti lasta hoitavia äitejä on noin 5 000. Valtaosassa perheistä molemmat vanhemmat palaavat työhön ennen lapsen 1,5 ikävuotta.
Hankkeen ideologisen ulottuvuuden vahvisti sunnuntaina myös ulkoministeri Timo Soini (sin.). ”Perhevapaauudistus voidaan pelastaa vain turvaamalla kotihoidontuki”, hän kirjoitti blogissaan.
”Asia on näin yksinkertainen. Kyse on sekä rahasta että ideologiasta. Sininen ei aja punaista politiikkaa.”
Kotihoidontukeen porrastus?
Kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kiisti omassa blogissaan, että uudistus olisi merkinnyt leikkausta.
Grahn-Laasosen mukaan viimeisin vaihtoehto uudistukselle koostui kolmesta elementistä:
Ensiksikin se olisi tuplannut isille osoitetun vapaan ja pidentänyt ansiosidonnaista, eli palkkaan sidottua osuutta perhevapaista lähes kuukaudella ensimmäisenä vauvavuotena.
Toiseksi kotihoidontuki olisi muutettu lastenhoidontueksi ja porrastettu toisen vuoden jälkeen.
”Tällä muutoksella olisi lisätty naisten työllisyyttä. Olisimme myös lisänneet neuvolan ja te-palvelujen yhteistyötä naisten työllistymisen edistämiseksi. Monimuotoiset perheet ja adoptioperheet olisivat päässeet samalle viivalle muiden perheiden kanssa”, ministeri kirjoitti.
Kolmanneksi uudistus olisi sisältänyt lisäpanostuksen päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseen, kun naisten työllisyys kasvaa.
Merkille pantavaa on, että uudistuksesta vastuussa olevat hallituksen naisministerit käyvät keskustelua blogiensa välityksellä. Hallituspuolueita johtavat miesministerit ovat kommentoineet tilannetta vain lyhyesti Twittterissä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) twiittasi puheenjohtajatrion käsittelevän asiaa maanantai-iltana. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on todennut, ettei näin tärkeää uudistusta voi noin vain keskeyttää.
Keskustassa vaaditaan nyt vaikutusarvioita ja vastustetaan porrastusta. Puolueelle ei pari kuukautta sitten ollut mikään ongelma hyväksyä työttömyysturvaan eräänlaisen porrastuksen tuovaa lakia ilman kunnollisia vaikutusarvioita ja selvästi keskeneräisenä.
Taistelussa perhevapaauudistuksesta ei varmasti ole sanottu vielä viimeistä sanaa. Se on pikemminkin alku pitkässä vaalitaistelussa, jossa kokoomus puhkuu itseluottamusta matkalla pääministeripuolueeksi ja keskusta yrittää taistella romahdusta vastaan.