Homekoulujen ja muiden ongelmakiinteistöjen takia kuntien korjausvelka on kasvanut huomattavasti. Tuoreen selvityksen mukaan toimitilojen kiinteistöjen kunnostamiseen tai uudisrakentamiseen pitäisi laittaa jo 4 miljardia euroa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen ei rohjennut keskiviikkona arvioida, kuinka suuri osa investointivelasta koskee sote-kiinteistöjä. Kuntien kiinnostus näiden kiinteistöjen korjaamiseen on olematonta, sillä ne siirtyvät sote-uudistuksessa maakunnille.
– Myös teiden, katuverkoston, viemäriverkoston ja puhtaan veden verkoston kunnostamiseen on kertynyt investointivelkaa. Voidaan puhua yhtä suuresta summasta, eli noin 4 miljardista, Koskinen totesi.
Hän muistutti Nousiaisten vesijohtoverkoston saastumisen johtuneen putkirikosta.
Ongelmakuntia vähemmän
Vuoden 2017 ennakkotietojen perusteella kuntasektorin talous kääntyi kokonaisuutena myönteiselle uralle, mutta ei niin vahvasti kuin odotettiin. Tilikauden tulos parani noin 200 miljoonalla, kun vielä syksyllä talouden odotettiin kohenevan 700 miljoonan euron edestä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kokoamiin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioihin.
Kuntien verotuotot kasvoivat koko maassa 2 prosentilla, eli 450 miljoonaa euroa. Vastaavasti valtionosuudet laskivat 3,3 prosentilla, eli 300 miljoonalla.
Kuntalaista kohden tulos oli 216 euroa, eli miltei neljänneksen toissavuotista parempi. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret.
Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä laski kolmanneksella, 60:een. Noin joka kolmas alle 2 000 asukkaan ja joka neljäs 2 000 – 5 000 asukkaan kunta teki negatiivisen tuloksen. Ongelmakuntia oli eniten Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.
Kriisikuntamenettely uhkaa enää vain 7 kuntaa, toissa vuonna kuntia oli 14.
”Tänä vuonna menee heikommin”
Kuntaliiton Koskinen epäili, ettei kuntien talouskehitys jatku yhtä hyvänä tänä eikä ensi vuonna. Kokonaisuutena kuntasektorin taloustilannetta voidaan hänen mukaansa verrata vuoteen 2010, jolloin kuntatalouden alamäki alkoi.
Vuoden 2017 tulos perustuu osittain perustoimeentulotuen siirtämiseen kunnilta Kelalle, kiky-sopimukseen ja kuntien omiin säästötoimiin.
Kuntaliiton mukaan kiky-sopimus vaikutti kokonaisuutena kuntatalouteen negatiivisesti. Se pudotti verotuottoja eikä työajan lisäys ole kuntasektorilla toteutunut odotetusti.
Kunnilla velkaa yli 50 miljardia
Kuntatalouden rahoitusasema on Kuntaliiton mukaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa.
Kuntien velkaantuminen taittui viime vuonna, mutta kuntayhtymien velkaantuminen kasvoi. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat uutta lainaa noin 150 miljoonaa euroa. Kuntakonserneista ei ole vielä saatu viime vuoden tietoja.
Koko kuntasektorin velkamäärä on yli 50 miljardia. Siitä kuntien osuus on 16 miljardia. Kuntayhtymien velka kasvoi yli kahteen miljardiin sairaanhoitopiirien isojen sairaalahankkeiden takia. Kuntakonsernien eli kuntien yhtiöiden lainat kipusivat 34 miljardiin jo vuonna 2016.
Koskinen huomautti, että valtiolla on velkaa 110 miljardia.
– Kuntien velka on syntynyt investoinneista, ei toimintamenoista, hän muistutti.
Lainanotto taittui yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, mutta kasvoi muissa kunnissa.