Jugoslavian hajoamiseen johtaneista sodista 1992–1995 käydyn Bosnian sodan sanotaan olleen erityisen verinen. Maailmalla serbit saivat pääpahiksen leiman, mutta ihmisoikeuksien polkemista harjoittivat muutkin osapuolet.
Suomalais-tanskalais-bosnia-
laisin voimin työstetty dokumentti Anteeksiantamaton (2017) valottaa bosniakkien eli Bosnian muslimien tekemiä sotarikoksia. Ne liittyvät tapahtumiin Celebicin vankileirillä. Sitä koskeva Haagin sotaoikeuden tuomio on luettavissa englanniksi netissä (Celebici Case).
Vanginvartijana toiminut Esad Landzo sai toiseksi kovimman tuomion, viisitoista vuotta ehdotonta vankeutta. Sen loppuajan hän suoritti Suomessa, ja tänne hän myös vapauduttuaan jäi.
Mikä sai 19-vuotiaan nuorukaisen lähtemään raakuuksien tielle?
Dokumentti antaa alussa näyttöjä siitä, millaisessa ilmapiirissä 1990-luvun alun Jugoslaviassa elettiin. Landzo kommentoi: kiihkoa ja negatiivista energiaa pursui joka puolelta.
Yleinen vihan ilmapiiri tuli aika hyvin ilmi tuolloisessa kansainvälisessä tiedonvälityksessä.
Lars Feldballe-Petersenin käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti keskittyy tiukasti Landzon tekemisten ja henkilön ympärille. Ratkaisu on fiksu ja toimiva.
Mikä sai 19-vuotiaan nuorukaisen lähtemään raakuuksien tielle? Yksiselitteistä vastausta ei tietenkään löydy eikä siihen ole pohjimmiltaan pyrittykään. Dokkarissa hahmotetaan vivahteikkaasti se kokemuskenttä, jonka puitteissa tekijä ja hänen uhrinsa kohtaavat menneisyyden. Olennaisin liittyy elokuvan nimen mukaisesti sovitusprosessiin. Ytimessä on puolin ja toisin voimakas puhdistautumisen tarve ja vaikeus: menneisyyden arvet ja aaveet eivät jätä rauhaan.
Anteeksiantamatonta kannattelee vankka moraalinen perusta. Suurennuslasin alle joutuvat fyysinen ja henkinen koskemattomuus, ylipäänsä ihmisenä olemisen arvokkuus. Tältä pohjalta katsojalle tarjoutuu poikkeuksellisen vahvaa eettistä pureskeltavaa.
Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton. TV1 maanantaina 5.2. klo 21.30, maanantaina 12.2. klo 0.40. Areena.