Suomen sisällissodassa menehtyi vuodessa 37 000 ihmistä. Se oli 1,1 prosenttia Suomen silloisesta 3,3-miljoonaisesta väestöstä.
Jugoslavian hajoamissodissa menehtyi kymmenen vuoden aikana 130 000 ihmistä eli 0,65 prosenttia. Suhteessa Suomessa kuoli kaksinkertainen määrä ihmisiä, eikä minkäänlaista sotarikostuomioistuinta ollut. Punaisia kuoli viisinkertaisesti enemmän kuin valkoisia.
Kangasala oli vuoden 1918 sisällissodan keskeinen tapahtumapaikka. Veriset sotatapahtumat ja seuranneet vankileirit jättivät syviä arpia asukkaisiin.
Susinartuiksi ja kelvottomiksi äideiksi ja kasvattajiksi nimettiin kaikki punaisten puolella olleet äidit ja naiset.
Toisen luokan kansalaisia
Hävinnyt punainen osapuoli leimattiin vuosikymmeniksi toisen luokan kansalaisiksi, rikollisiksi ja maanpettureiksi, joita sai ampua, tappaa ja häpäistä. Emeritusprofessori Yrjö Varpio katsoi, että kirjailija Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -kirjasarja 1960-luvun alussa toi ensi kertaa esiin punaisen näkökulman 1918 sotaan.
– Linnan mielestä siihenastinen historiantutkimus oli nähnyt sodan liiaksi valkoisesta näkökulmasta, vapaussotana, tienä Suomen itsenäistymiseen. Pohjantähti-trilogia vaikutti vahvasti kansalaisten käsitykseen sodan luonteesta ja syistä, ja se antoi historiantutkijoille virikkeitä tarkastella sotaa punaistenkin näkökulmasta, Varpio totesi.
Hän pohti miksi Linna kiihottaa mieliä tänään yhä. Pohjantähti-elokuvien esitykset Ylen kanavilla aiheuttivat tänä talvena protesteja oikeistossa. Pohjantähden ydintä ovat punapäällikkö Akseli Koskelan ja rovasti Lauri Salpakarin hahmot. Koskelalta riistetään raskaan työn tulokset, ja rovastilla on omantunnontuskia ottaessaan haltuunsa Koskelan raivaamat pellot, joita Koskelat kutsuvat Isänmaaksi. Paljonko kapitalistilla on oikeus anastaa lisäarvoa?
– Se on yhä ajankohtainen kysymys, johon ei löydy helppoa vastausta, Varpio pohti.
Naisten kärsimyksiä
Sosiaalipolitiikan tutkija Leena Eräsaari pohti Walter Benjaminiin pohjautuen voittajien historiankirjoitusta: historian rauniot koostuvat ihmisistä ja päällimmäisinä ovat voittajat ja heidän allaan ovat voitetut.
– Aseisiin tarttuneita punaisia naisia valkoiset voittajat pitivät erityisen ”luonnottomina”, heitä käytettiin pelottelu- ja parjaustarkoituksiin. Susinartuiksi ja kelvottomiksi äideiksi ja kasvattajiksi nimettiin kaikki punaisten puolella olleet äidit ja naiset. Naisia liittyi muutaman tuhannen naiskaartiin aatteellisista ja taloudellisista syistä. Sisällissodan jälkeisissä oikeudenkäynneissä taloudelliset syyt korostuivat.
– Monet eivät päässeet töihin sodan loputtua, ”punikit älkööt vaivautuko”. Punaiset lesket eivät saaneet eläkkeitä tai sosiaaliturvaa itselleen tai lapsilleen. Valkoisen puolen leskille myönnettiin avustuksia, Eräsaari kertoi.
– Naisten kannalta vain rauha on järkevä optio. Sen aikana on mahdollisuus kehittää sivistystä, koulutusta ja sosiaalipolitiikkaa.
Fasismin uusi tuleminen
Viimeiset parikymmentä vuotta on kirjoitettu ”paluusta 1800-luvulle”. Eriarvoisuudesta kummunneet riidat johtivat Suomen sisällissotaan, fasismin nousuun ja maailmansotaan. Laajoista fasismitutkimuksistaan tunnettu professori Tarmo Kunnas katsoi silti, että ”historiallinen tapahtuminen on ainutkertaista”.
– Samansuuntaisilta näyttävät historialliset tapahtumat eivät lähempää tarkasteltuna ole ytimeltään samanlaisia. Vaikka Euroopassa on fasististakin liikehdintää, se on jopa Italiassa, Saksassa ja Ranskassakin marginaalista. Sen vallanhalun toteutumisen esteenä on eurooppalaisen äärioikeiston hajanaisuus, ideologisen ja poliittisen koheesion puute ja tietty tahaton karikatyyrimäisyys, Kunnas sanoi.
Hän kuitenkin kehotti valppauteen. Alati koveneva markkinatalous on johtamassa jopa koulutuksen ja kulttuurin kaupallistamiseen. Jos väkivaltaa aletaan käyttää kriisien ratkaisukeinona, tämä voi luoda räjähdysalttiin maaperän ei vain Euroopassa vaan koko globaalisessa maailmassa.
Lisääntyykö eriarvoisuus?
Yleisökeskustelussa jatkettiin Kunnaksen teemasta ja arvosteltiin taiteen ja tieteen muuttamista rahaksi ja tavaraksi. Taidetta tukeva kapitalisti voi näytellä mesenaattia, vaikka gallerioiden ja kuvataidesijoitusten todellinen tarkoitus on sijoitetun rahan arvon turvaaminen taiteen avulla pörssien ja osakkeiden arvon romahtaessa.
Kilpailukykysopimusta pidettiin ammattiyhdistysliikkeen heikkouden osoituksena, ja työnantajathan osaavat käyttää hyväkseen vastapuolen heikkoutta. Kohtuullisesti toimiva sosiaaliturva nähtiin suurempien konfliktien jarruna toisin kuin 1918. Siksi sosiaaliturvan leikkaukset ja yksityistämiset nähtiin vaarallisina. Samoin kiinnitettiin huomiota alati jatkuvaan suurtyöttömyyteen. Talouskasvun oloissa tosiasiallisesti työttömiä on 350 000, ja sairaus on hyväksytty normaalitilaksi.
Vaikka isompaa konfliktia ei vielä ole Euroopassa tullut, sellainen saattaa leimahtaa pienestäkin.
Vihapuhe vuonna 1918 repesi Suinulan verilöylystä. Tänään vihapuhe leviää sähkön nopeudella somessa. Siksi oltiin samaa mieltä Tarmo Kunnaksen kanssa, että ongelmat saattavat karata käsistä, jos väkivaltaa aletaan käyttää kriisien ratkaisukeinona, kun sosiaalinen eriarvoisuus on tosiasia.