Lehtikuva/Ariel Schalit

Jerusalem on Israelille maan juutalaistamisen kärkihanke, mikä on nyt saanut tehoruiskeen Yhdysvalloilta. Historioitsija Ilan Pappen mukaan Israel on toteuttanut siionistista valtauspolitiikkaa maan perustamisesta lähtien. Vuonna 1948 pantiin palestiinalaiset sadointuhansin pakenemaan mailtaan. ”Jerusalem, Israel’s Capital” -lain (v. 1980) mahdollistamana kolmannes Itä-Jerusalemin palestiinalaisten kortteleista on otettu siirtokuntien rakentamiseen. Siionistit ovat käyttäneet taitavasti hyväkseen uskonnollisten juutalaisten käsityksiä heille luvatusta maasta.

Viisitoista siirtokuntaa reunustaa kuihdutettavaa palestiinalaista Itä-Jerusalemia. Siirtokunnat hohtelevat kukkuloillaan hyvin hoidettuina ja viimeisen päälle mukavuuksilla varustettuina, vahvasti vartioituina.

Kaupungin alanteissa, siirtokuntalaisten silmien alla, on palestiinalaisten asuma-alueita. Vaikka palestiinalaiset maksavat veroja saman verran kuin siirtokuntalaiset, vain viisi prosenttia verotuloista käytetään heidän asuinalueensa infrastruktuuriin.

Vaikkei tuntisi kaupungin karttaa, huomaa, kun siirtokunta-alue päättyy. Katu muuttuu kuoppaiseksi, jätehuolto ei pelaa. Talojen katoilla on mustia vesivarastopönttöjä. Siirtokuntalaisille vettä tulee hanoista mielin määrin.

Jerusalemin palestiinalaisilla ei ole kansalaisoikeuksia, vain oleskelupa. Jos luvanhaltija lähtee töihin Jerusalemin ulkopuolelle, hänellä ei ole takaisin tukemista. ”Taas yksi palestiinalainen vähemmän” vie etnisten ryhmien suhdelukua Israelin tahtomaan suuntaan (vähintään 70 % juutalaisia). Muualla asuvat palestiinalaiset eivät pääse Jerusalemiin.

ILMOITUS

Israelin armeijan talotuhoyksikkö vauhdittaa lähtöhaluja hävittämällä päivittäin laittomiksi katsomiaan palestiinalaisten asumuksia, vuonna 2017 niitä tuhottiin 142 kappaletta. Jokainen perhe pelkää, milloin on heidän vuoronsa.

Kun talotuhot tehdään sieltä täältä, ne eivät herätä ulkomaailman paheksuvaa huomiota. Vain jos joku alkaa tutkia faktoja keinoista rakentaa juutalaistettua Suur-Jerusalemia, alkaa kauhistus herätä. Tappoja, haavoittamisia, karkotuksia.

Muurin takapuolella asuu noin 80 000 palestiinalaista ilman palveluita. Yli 30 palestiinalaista instituuttia on suljettu ja pakotettu siirtymään pois Itä-Jerusalemista. Jos palestiinalainen niskoittelee kaupunkisuunnitteluksi esitettyjen toimien toteuttamisessa, löytyy aina lisälakeja, jotka oikeuttavat pakottamisen.

Siirtokuntakolonialismin ohel-la tehdään myös kulttuurisia ja uskonnollisia rikoksia. Eräänä yönä hävitettiin muslimien vuosisatainen hautausmaa Mamillan alueella. Simon Wiesenthal -säätiö rakensi paikalle suvaitsevaisuuden museon, Museum of Tolerancen, muistuttamaan natsiajan rikoksista.

USA:n varapresidentin Mike Pencen vieraillessa Israelissa, knessetin arabijäsenet osoittivat mieltään ja heidät vietiin väkisin pois salista. Pääministeri Netanjahu nauroi ja taputti.

Olisi ehkä kannattanut jättää säädyllisyyden vuoksi taputtamatta. Israelhan kehuu olevansa kulmakunnan ainoa demokratia, ei etnokratia.

Sirkku Kivistö
Vantaa