Päivi Tyni
Asuu Tampereella.
Yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija.
Työskentelee palkkatuettuna kirjastoavustajana.
Päivi Tynin mielestä SAK:n olisi pitänyt osoittaa mieltään jo syksyllä, jolloin työttömyysturvan aktiivimalli oli vasta esitys.
– Työttömien ryhmissä on toivottu yleislakkoa jo pidemmän aikaa, mutta sellaista tuskin tulee.
Tyni on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri, joka jäi väitöskirjatutkijan töistä työttömäksi nelisen vuotta sitten. Viime marraskuussa hänelle löytyi palkkatuettu kuuden kuukauden mittainen kirjastoavustajan työ Lielahden kirjastosta Länsi-Tampereelta.
Ennen työllistymistään Tyni ehti käydä kokemusasiantuntijan ominaisuudessa kertomassa eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa istuville kansanedustajille, miksi työttömyysturvan aktiivimallia ei pitäisi hyväksyä. Järkipuhe ei tehonnut.
Työttömyys tullut lähemmäs
Ammattiyhdistysliike heräsi tositoimiin vasta aktiivimallin kumoamista vaatineen kansalaisaloitteen myötä. Tynillä on vastaus SAK:n hitaaseen käynnistymiseen.
– Ne työssä vielä olevat, jotka ovat selvinneet yt-neuvotteluista, uskovat, että heillä on jotain ominaisuuksia, joiden vuoksi heitä ei ole irtisanottu. Eli he ovat omasta mielestään turvassa, kun taas irtisanotuissa ihmisissä on ollut jotain vikaa.
Tämä harha on Tynin mukaan alkanut rapista.
– Nyt työssäkäyvätkin ymmärtävät, että kuka tahansa voi joutua työttömäksi. Ja matka työmarkkinatuelle on aika lyhyt, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty.
Työ vähenee
Taustalla on myös yleinen työn väheneminen.
– Vaikka meillä nyt onkin pieni noususuhdanne, niin samaan aikaan robotisaatio, automaatio ja digitalisaatio hävittävät työpaikkoja pysyvästi.
Tämä kehitys tulee Tynin mukaan muuttamaan myös suomalaisen moraalin perustaa, sitä, että kaikkien pitää tehdä työtä.
– Sen on pakko muuttua. Työtä ei ole kaikille.
”Ihmiskokeet kiellettiin jo”
Aktiivimallin puolustajat pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) ovat lupailleet kiihkeästi, että aktiivimallia korjataan tarvittaessa.
Tyni huokaisee syvään ministereiden puheille.
– Sosiaalipsykologiassa, joka oli pääaineeni yliopistossa, tehtiin vielä 1960-luvulla ihmiskokeita. Sitten ne kiellettiin epäeettisinä. Suomessa yhteiskunnalliset ihmiskokeet ovat näköjään edelleen sallittuja, hän napauttaa.
Sipilä on vakuuttanut julkisuudessa, että noita 18 tunnin työpätkiä kyllä löytyy ja että uudistus tuo lisää rahaa 70 prosentille työttömistä.
– Mihinköhän nämä väitteet perustuvat, Tyni ihmettelee ja toivoo, että Sipilä noudattaa omaa ohjettaan. Eli Sipilä ulos, jos väitteet eivät toteudu.
Varma katastrofi
Työttömyysturvan maksukäytännöt merkitsevät Tynin mukaan työttömälle pätkätöiden tekemisen estämistä. Päivärahan maksatushan katkaistaan, kun työtön ottaa pätkätyön, ja maksatus jatkuu vasta, kun pätkätyön palkat on maksettu ja niiden vaikutukset työttömyysturvaan on laskettu.
Tämän vuoksi työtön välttää pätkätöitä.
Ongelma voitaisiin Tynin mukaan korjata helposti maksamalla tukea niin kauan kunnes on pystytty selvittämään pätkätyöstä saatu palkka. Vasta sen jälkeen tilit tasattaisiin.
Ylipäänsä jatkuva säädösten muuttaminen ja uusien keksiminen aiheuttavat Tynin mukaan suurta turvattomuuden tunnetta.
– Ihmisillä tulisi olla oikeus tietää, mitä heidän valinnoistaan seuraa.
Aktivointi johtaa Tynin mukaan katastrofiin.
– Nythän kaikkien tuet lasketaan uusiksi. Ja sitten vielä tulee toinen aktivointi, jossa joka viikko pitäisi hakea sellaista työtä johon ihmisellä on pätevyys ja josta pitäisi ilmoittaa digitaaliseen järjestelmään, jota ei vielä ole olemassa. Se tarkoittaa 17 miljoonaa ilmoitusta vuodessa. Kukahan ne katsoo?
”Ei soitettu koskaan”
Tynin oma työttömyys alkoi, kun väitöstutkimuksen apurahat loppuivat vuoden 2013 lopussa. Seuraavina neljänä vuotena hän kyllä haki niitä harvoja tarjolla olleita tutkijan töitä, mutta tuloksetta.
– Te-toimistosta ei tuolloin kuulunut yhtään mitään. Nettiin tuli kyllä minulle ilmoitus, että ”teille soitetaan tarvittaessa” ja perässä oli päivämäärä. Kalenteri kertoi, että tuo päivämäärä oli lauantai. Se oli toisenkin kerran lauantai ja kerran sunnuntai. Päivämäärä vaihtui kerran puolessa vuodessa. Mutta koskaan ei soitettu, Tyni kertoo.
Ja miksi olisivat soittaneetkaan.
– Minullahan oli te-toimiston sivulla hakuvahti. Aina kun sinne tuli työpaikka tutkijalle, tieto tuli minulle sähköpostiin. En ymmärrä ollenkaan tällaista hysteerisen työnhaun vaatimusta, joka nyt on vallalla, Tyni sanoo.
Kuka tyhjästä valittaisi
Sipilä on puolustanut aktiivimallia myös muistelemalla vuoden 2017 alussa työttömyysturvaan tehtyjä muutoksia, jotka toivat työttömille määräaikaishaastattelut. Niistä aluksi noussut melu laantui ja siksi pääministeri on vakuuttunut, että aktiivimallin kanssa käy samoin.
Tyniä tämä naurattaa.
– Vertaisryhmissä työttömät kertovat, että ei ole soitettu ollenkaan tai että joo, te-toimistosta soitettiin ja kysyttiin, että vieläkös olet työttömänä. Myöntävän vastauksen kuultuaan virkailija toteaa, että selvä, kiitos hei.
– Että mitäpäs tämmöisestä sitten valittaa? hän kysyy.
Tarvitaan ”uusi hevonen”
Tynin mielestä nyt olisi aika irrottautua vanhasta, siitä ikuisesta työn etsimisestä.
– Pitää myöntää, että työstä elävä yhteiskunta on mennyttä. Pitää etsiä ”uusi hevonen”, hän sanoo ja ehdottaa robottiveroa. Tuotantoa verotettaisiin sitä enemmän mitä vähemmän siitä on työvoimakustannuksia.
Näin siksi että verotuloja pitää jostain saada.
– Pääomasijoittajallekaan ei automaatiosta ole paljon iloa, jos kenelläkään ei ole varaa ostaa niitä tuotteita, Tyni sanoo.
Ostovoimaa kuluttajille saataisiin perustulon kautta. Tyni näkee perustulon ratkaisuksi aikana, jolloin työtä ei enää riitä läheskään kaikille.
Päivi Tyni
Asuu Tampereella.
Yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija.
Työskentelee palkkatuettuna kirjastoavustajana.