Suomen Sadankomitean mukaan siviili- ja sotilastiedustelulakiesitykseen liittyvä perustuslain avaamisesitys uhkaa murtaa yksityisyyden suojaa. Tätä pidetään merkittävimpänä ongelmana.
Perustuslain muutoksen jälkeen viranomainen voi saada oikeuden luottamuksellisen suojan murtamiseen ja sähköpostiliikenteen seuraamiseen ilman rikosepäilyä. Perusteeksi riittää, että epäillään kansallista turvallisuutta uhattavan vakavasti.
Kansallista turvallisuutta uhkaaviksi lasketaan muun muassa terrorismi, ulkomainen tiedustelutoiminta, kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta tai yhteiskuntajärjestystä uhkaava kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.
Tiedustelun kohteeksi joutuneen tiedonsaantioikeus on kohtuuttoman kapea
”Kyse on merkittävästä yksityisyyden suojan heikennyksestä”, kirjoittaa Timo Mielonen Sadankomitean hallituksen blogissa.
Myös tiedustelun kohteeksi joutuneen tiedonsaantioikeus on kohtuuttoman kapea. Viranomaisella olisi ehdoton ilmoittamisvelvollisuus vain silloin, kun Supo tai puolustusvoimat on puuttunut luottamuksellisen viestin suojaan.
Ilmoitus tulisi tehdä viimeistään vuoden kuluttua, mutta oikeuden päätöksellä ilmoitusta voitaisiin lykätä aina kaksi vuotta kerrallaan.
Tehokaskaan valvonta ei estä terroritekoja
Mielonen huomauttaa, että ”terroritekoja halutaan estää, mutta tehokkainkaan tiedustelu ei voi aukottomasti estää kaikkia terroritekoja”. Vaikka terrorismin syitä ei voida poistaa käden käänteessä, niihin panostaminen on tuloksellisempaa ja kestävämpää kuin yritys estää tekoja.
Sadankomiteassa arvioidaan, että ”tiedustelulakien hyväksyminen tuottaa helposti vääränlaisen turvallisuudentunteen – ikään kuin lakien olemassaolo itsessään estäisi terrori-iskut tai muut vastaavanlaiset toimet”.
Valvonnan vahvuus epäilyttää
Julkisuudessa on vedottu tiedustelun valvonnan lisäämiseen. Muun muassa lakeja valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) on perustellut tällä lakien säätämistä.
Lakipaketissa esitetään, että tietosuojavaltuutetun toimistoon sijoitetaan tiedusteluvaltuutettu, joka valvoisi viranomaisten toimien lainmukaisuutta. Myös eduskunnan valvonnan on vakuutettu lisääntyvän.
Mielonen arvioi, että tiedusteluvaltuutetun toimistoon palkattaisiin mahdollisesti noin 20 työntekijää eli saman verran kuin on tietosuojavaltuutetun toimistossa. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa Supon varautuvan noin sadan uuden työntekijän palkkaamiseen. Pelttarin mukaan tällä hetkellä on 370 ihmistä seurannassa terrorismiuhan takia.
Hallitus hyväksyi viime viikolla pitkään valmistelussa olleiden tiedustelulakien esitykset viime viikolla.