Kuuletteko tekin tämän huutavan hiljaisuuden? Se on Suomen ulkopoliittinen johto, joka pysyttelee hiljaa, vaikka sen pitäisi kommentoida ajankohtaisia uutisia Suomen asekaupasta, Turkin hyökkäyksestä Pohjois-Syyriaan tai siitä miten Palestiinan tilanne ratkaistaan.

Suomen asevienti Lähi-itään ja erityisesti Arabiemiraatteihin on kasvanut viimeisten vuosien aikana voimakkaasti siitä huolimatta, että Arabiemiraatit ovat osa Saudi-Arabian johtamaan liittoumaa Jemenin sodassa. Viime viikkoina on saatu todisteita siitä, että Patrian valmistamia panssariajoneuvoja todella on myös käytetty Jemenin sodassa. Sen sijaan, että Suomen ulkopoliittinen johto olisi näiden uutisten valossa valmis muuttamaan asevientipolitiikkaansa, on ulkoministeri Soini päinvastoin puolustanut julkisuudessa Patrian asekauppoja Lähi-itään.

Tämän viikon maanantaina uutisoitiin siitä, miten ulkoministeri Soini on torjunut palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin pyynnön tunnustaa Palestiinan valtio. Ylen uutisten mukaan Soini sanoi, että ”pelkkä tunnustaminen ei ratkaisisi itse ongelmaa”. Lähi-idän rauhanprosessi voi edetä hänen mukaansa monenvälisellä ratkaisulla, jossa on mukana tunnustaminen, siirtokuntakysymys ja Jerusalemin asema molempien valtioiden pääkaupunkina.

Miksi Suomi ei tunnusta Palestiinaa, jos se kerran ulkoministerinkin mielestä on osa ratkaisua? Yhdeksän EU-maata on tunnustanut Palestiinan valtion, mukaan lukien naapurimaamme Ruotsi. Myös Slovenia aikoo nyt tunnustaa Palestiinan. Suomen tulee vaatia Palestiinan miehityksen lopettamista ja liittyä näiden Palestiinan tunnustaneiden EU-maiden joukkoon.

Erityisen hiljaa Suomen ulkopoliittinen johto on ollut Turkin viime lauantaina aloittamasta hyökkäyksestä kurdien hallitsemille alueille Syyrian pohjoisosassa. Siis niitä kurdeja vastaan, jotka ovat taistelleet Isisiä vastaan Syyrian sodassa.

ILMOITUS

Turkin aloittama hyökkäys on täysin tuomittava, ja useat valtiot ovat jo ilmaisseet vastustuksensa Turkin sotatoimille, jotka näyttävät kohdistuvan myös siviileihin. Jostain syystä Suomessa Juha Sipilä ja Timo Soini, jotka muutenkin ovat olleet erittäin kritiikittömiä suhteessa Turkkiin, eivät ole vielä katsoneet tärkeäksi kommentoida tilannetta.

Hiljaisuuden ja korulauseiden sijaan Suomen on uskallettava aidosti ajaa niitä tavoitteita, joita se on ulkopolitiikalleen asettanut. Näitä ovat kestävän kehityksen, kansainvälisen vakauden, rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon edistäminen.

Sunnuntaina kannattaa äänestää presidentiksi Merja Kyllöstä, jolta ei puutu uskallusta ulkopolitiikassa, ja jonka kohdalla puheet ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja rauhan edistämisestä myös toteutuvat silloin, kun konkreettisia päätöksiä tehdään.