Lehtikuva/Jussi Nukari

Yksi sisällissodan ensimmäisistä taisteluista käytiin asemakylässä, jonka Porvoon suunnasta hyökänneet valkoiset yrittivät ottaa haltuunsa.

Keravan keskustassa, Aurinkomäen laella, paljastetaan tiistaina 30.1. kello 15 muistomerkki, joka muistaa ja nostaa esiin vuoden 1918 tapahtumia Keravalla.

30.–31.1. tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä hetkestä, kun Keravalla käytiin juuri puhjenneen sisällissodan ensimmäisiä taisteluita. Porvoon suunnasta tulleet valkoisten joukot hyökkäsivät kohti Keravaa. Heillä oli aikomus vallata asemakylä ja ottaa haltuunsa punaisten vallassa olevalle Etelä-Suomelle elintärkeä rautatieyhteys.

Muutaman tunnin taisteluiden jälkeen valkoiset vetäytyivät takaisin Porvoon suuntaan ja Kerava jäi punaisten haltuun aina huhtikuun puoliväliin saakka. Taistelu ja sen jälkeiset tapahtumat vaativat uhreja sodan molemmilta osapuolilta.

Valkoisilla muistomerkki vuosikymmenet

Keravalla on ollut jo vuodesta 1939 alkaen sisällissodan valkoisten uhrien muistomerkki, joka sijaitsee kirkon ja vanhan pappilan välissä.

Nyt julkistettava uusi muistomerkki nostaa pintaan vuoden 1918 punaisen puolen muistoja, joille ei ole tähän mennessä ollut Keravalla omaa paikkaa. Kaikkiaan keravalaisia punaisia kuoli 1918 kansalaissodassa, sen jälkeen tapahtuneissa teloituksissa, vankileireillä tai niiden seurauksena vähintään 80.

ILMOITUS

Punaisten muistomerkkiä on Keravalle toivottu pitkään. Sen saamiseksi on tehty Pia Lohikosken ja Matti Niemisen valtuustoaloite hyväksyttiin huhtikuussa.2015 yksimielisesti Keravan kaupunginvaltuustossa. Viime ajat muistomerkkiä on valmisteltu yhteistyössä Keravan kaupungin ja keravalaisten vasemmistopuolueiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Sopimisen ja vuoropuhelun tahtoa

Tilaisuuden järjestäjien mukaan nyt paljastettava vuoden 1918 muistomerkki ilmaisee yhteiskunnallisen sopimisen ja vuoropuhelun tahtoa nyt ja tulevaisuudessa. Se nostaa esiin myös ajan ne kasvot, jotka joutuivat vastoin tahtoaan vedetyksi mukaan väkivaltaisen ajan pyörteisiin.

Uusi muistomerkki muodostuu jääkauden aikaisesta siirtolohkareesta, joka on Keravan kaupungin toimesta siirretty paikalleen Keravan Pihkaniitystä. Kiven kylkeen on kiinnitetty kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen suunnittelema pronssinen laatta. Pronssisen muistolaatan ovat saaneet aikaan ja rahoittaneet Keravan SDP ja Keravan Vasemmistoliitto. Muistomerkki tulee Keravan kaupungin omistukseen.

1918 – vapaus, tasa-arvo, ihmisyys -muistomerkin paljastustilaisuus Keravan Aurinkomäellä tiistaina kello 15 on kaikille avoin. Ohjelmassa puheita, seppeleenlaskua ja kulttuuriesityksiä. Tilaisuuden jälkeen kahvit Taide- ja museokeskus Sinkassa, jossa aukeaa samalla Kerava 1918 -pienoisnäyttely.